Sijainti 12:27.5N, 61:29.1W

 

Köydet irtosivat Port Louisin satamasta Grenadalla torstaina klo 11, ja Mearra Nieida suuntasi keulan kohti pohjoista, Carricouhon, jonne saavuimme illansuussa sopivasti auringonlasku-drinksuille. Veneen ruokavarusteet täydennettiin Grenanalla ja nyt salongin kattoverkot ovat täynnä värikkäitä hedelmiä ja vihanneksia. Nautimme ensimmäisen merilounaan snorklauksen jälkeen. Suut napsuvat vieläkin Timon valmistavan herkullisen ceasar salaatin ja mahi mahi-aterian jäljiltä. Itse snorklaus tapahtui vedenalaisessa veistospuistossa, jossa kohtasimme mm. Jeesuksen patsaan.

 

Tico Tico vietti Grenadalla neljä päivää ja näkemistä ja tekemistä riitti tällä upean vihreällä ja vuoristoisella saarella, joka on tunnettu mausteistaan ja tietenkin rommista. Vuokrasimme auton ja kiersimme saaren. Kuskina ollut Timo kurvaili tottuneeseen tapaan kapeilla vuoristoteille. Matkan varrella näimme monta viehättävää kylää, kalastajabeachejä sekä tiheää vuoristometsää, jossa lähes kaikki on syötävää: banaaneja, avocadoja, manteleita, muskottipähkinää, appelsiinejä, lista on loputon. Nähtävyyksissä emme käyneet, kun ajoimme muina miehinä niiden ohitse, mihin Tumppi totesi, että kylttibisnes voisi olla Grenadalla kova juttu. Mutta ei hätää, seuraavana päivänä ahtauduimme yhdessä muun warc-porukan kanssa pieneen bussiin ja kävimme huikealla vesiputouksella, josta hurjapäisimmät hyppäsivät alas. Tutustuimme myös maatilaan, joka muiden tilojen tapaan tuottaa erilaisia hedelmiä, kaakaota ja yrttejä.

 

Grenada kannattaa laittaa Karibian listan kärkeen, ja Port Louis on erinomainen satama, Karibian parhaimmistoa. Nautimme siellä monta herkullista ateriaa, uimme polskimme ja tanssimme Marinetekin tyylikkäällä laiturilla. Kipparin tanssitaidot eivät jääneet epäselväksi daamien vauhdikkaassa pyörityksessä.