Moneskohan voitto tää nyt oli?

02.10.2016
 
 
Sijaintimme 12:05.5S 96:53.0E
 
Pari päivää Cocoksen paratiisisaarilla ovat sujuneet leppoisasti. Vesi on kristallinkirkasta, palmut humisevat ja turisteja meidän saarella ei ole liiaksi. Ja nekin kaikki tunnemme etunimeltä. Mearra on saanut 5 kotihaita, jotka päivystävät veneen alla. Nooran vuosikausia kestänyt kalafobia on selätetty ja huomautettakoon, että tämä koskee myös alle 2 metrisiä haikaloja! Sen sijaan rapufobia on pahenemaan päin, etenkin uimarannalla pimeän tullen kun ravut valmistautuvat hyökkäykseen. Ehkä.
 
Eilen oli miehistön retkipäivä. Pekka, Kimmo, Leena ja Noora lähtivät klo 10 lautalla West Islandille, joka on Cocoksen läntisen sivistyksen kehto. West Islandin lauttalaiturissa matkailijoita oli vastassa saaren ehdoton multi-talent Tony, joka ajoi meidät 7km matkan kylään. Tony on saaren bussikuski, leipuri, barista ja BBQ pääkokki. West Islandilla tutustuimme paikalliseen pubi-kulttuuriin, saimme nauttia hetken internettia ja teimme (taas) ruokaostoksia kylän ainoassa supermarketissa. Erityisesti pubissa tunnelma oli katossa, sillä koko kylä oli saapunut paikalle seuraamaan Aussie footballin finaaliottelua Sydney Swans vastaan Melbourne Bulldogs. Melbourne ei ole ollut 60 vuoteen loppuottelussa ja pelasi siis altavastaajana. Pubikansa kannatti Bulldogseja ja itsesuojelusyistä myös mekin. Peli oli tiukka mutta kuinka ollakaan, Bulldogit voittivat uskomattomalla loppurutistuksella. Mearran miehistö nautti voitto-oluet, paikalliset puolestaan tasatahtiin tuopillisen Guinnessia ja kyytipojaksi tuopillisen Gin Tonicia. Ihmetykseksemme kaikki pysyivät jaloillaan ja puhekykyisinä.
 
Pelasimme myös biljardia, Noora ja Kimmo voittivat Pekan ja Leenan. Jo kolmannen kerran putkeen. 
 
Jaana ja Jukka tekivät retken Home Islandille, ja tutustuivat sen mielenkiintoiseen historiaan ja Cocoksen kuninkaaseen. Tästä lisää huomisessa blogissa.
 
Mearran miehistö kokoontui illalla maittavalle grilli-illalliselle rannalle. Menulla oli pihviä, lammasyrttimakkaraa ja rapsakka syyssalaatti. Someliere oli valinnut menuun kuuluvat erinomaiset viinit. Tunnelma kohosi pilvettömän illan tähtiin, kun pääsimme nauttimaan Hectorin useampituntisesta ulkoilmakonsertista ilman solistia itseään.   
 
Tänään olemme nauttineet oman saaremme upeista snorklausvesistä. Direction Islandin päässä on kuuluisa “The Rip”: koralliriutta, jossa vuorovesi virtaa kovaa vauhtia. Snorklaaja ajelehtii virran viemänä riutan yli muutaman solmun vauhdilla, kalat ja korallit vilisevät elokuvanlailla alapuolella. Ja hait. 
 
Tänään oli myös WARCin BBQ lounas, palkintojen jako ja seuraavan legin kipparikokous. BBQ oli saaren multi-talent bussikuski-leipurin tarjoamaa ja erittäin maittavaa. Mearra voitti yhdistetyn legin Lombok – Cocos saaret, taas. Palkinnoksi saimme suolaa ja viini-coolerin. Seuraava legi on pitkä, mutta tuulten puolesta maltillisempi kuin edellinen. Lähtö on tiistai aamuna ja arvioimme saapuvamme Mauritiukselle ennen lumen tuloa.
 
Mearra Nieidalla kaikki hyvin!
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image