Sijaintimme 10:48.5S 141:55.3E

 

Yö sujui rauhallisesti. Matkanteko moottorilla tyynessä oli säällistä. Aamu alkoi vauhdilla, kun valtamerten peto vieteltiin houkuttimeemme. Kalastuskonkari Jukka ja kalanörtti Oskari herätettiin välittömästi. Jaana oli huolissaan siitä, että tukka pystyssä pyjamapöksyt jalassa koheltavat miehet putoaisivat mereen. MOB-toimenpiteiltä säästyttiin, mutta toikkaroinnissa kala puraisi Oskaria isovarpaaseen. Tuntia aikaisemmin herännyt Ville oli kiskonut tuopillisen Nescafe Gold –pikakahvia, joten hänen vireystilansa oli kelvollinen vapamiehen tehtävien ansiokkaaseen suorittamiseen. Monsterimakrilli nousi peräkannelle.

 

Saavuimme pian taukopaikallemme Turtlehead Islandin eli kurkkivan myyrän saaren edustalle. Rannalla oli hämärä hökkelikylä. Ilmeisesti kyseessä oli helmenkalastusyksikkö. Asukkaiden arveltiin olevan mestitsejä. Olimme vihdoin tulleet pohjoiseen. Näimme palmuja ja veden lämpötila lähestyi kolmeakymmentä astetta. Lämmöllä on hintansa. Kuumotusten kohde on muuttunut, sillä olemme tulleet krokotiilien valtakuntaan.

 

Eliittikumppaneiden teekkaripojut aloittivat heti kuntotreenin. Ihmisen mekaniikkaa innovatiivisesti hyödyntäen kundit harjoittivat parijumppaa. Treenimusiikkina oli varhainen Metallica. Metallimusiikki on yksi lukemattomista asioista, jotka kapteeni Pekka on julistanut tuubaksi. Tuubaksi osoittautui myös Turtleheadin ankkuripaikka likaisine vesineen ja purevine paarmoineen. Poistuimme heti.

 

Olemme siirtyneet pula-aikaan. Darwiniin on vielä vuorokausia ja muonavarannot ovat huvenneet. Jaana teki tarkan inventaarion veneen elintarvikkeista. Miehistö on varsin pähkinöinä siitä, että Taneli ei juo kahvia eikä viiniä. Muille jää siis enemmän. Toistaiseksi Taneli ei ole vielä käyttänyt erityisasemaansa kaupantekoon. Lihan niukkuus kuitenkin päättyi, kun Taneli riuhtoi kannelle uuden monsterimakrillin.

 

Kiersimme juuri Australian mantereen pohjoisimman kärjen Cape Yorkin! Nyt livumme Torresin salmen hurjissa virtauksissa. Virtauksista ollaan selvitty ongelmitta, mutta puolet miehistöstä on alkanut puhua Tampereen murteella.

 

Mearra Nieidalla kaikki hyvin!