Efraim Pitkatossun jalanjaljilla

Tiistai 9.2.2016
Sijaintimme 08:27.6N 79:00.0W
 
Tanaan Mearra Nieida miehistoineen teki varsinaisen loydon Las Perlaksen saarilta. Toki tiesimme etukateen etta Persian shaahi oli taalla maanpaossa aikoinaan  ja etta Selviytyjat- tvsarja on taalla kuvattu. Mutta tanaan meille selvisi viela suurempi saariin liittyva uutinen. Isla de Reyn saarelta loysimme nimittain kylan nimelta Esmeralda. Soiko kenellakaan kellot? Mista Esmeraldan kyla on maailmankuulu? Aivan oikein. Kymmenen pistetta. Se on juuri se kyla minne Peppi Pitkatossun isa Efraim Pitkatossu paatyi aikoinaan Neekereiden kuninkaaksi. Tana paivana tuo arvonimi olisi varmaan jotain seuraavaa: valtaosin tummaihoisista henkiloista koostuvan kuntayhtyman demokraattisesti valittu hallinnollinen esimies.
Mutta jo pelkastaan taman kylan nimi, Esmeralda sointuu niin kauniisti taalla Tyynella valtamerella. Niin kuin sointuu kauniisti myos Pepin koko nimi. Ja sehan oli Peppi Lotta Sikuriina Ulla Gardina Efraimintytar Pitkatossu.
Pepin isahan lahti seilaamaan maailman merille. Han oli seitseman meren sankari, niin kuin muistamme elokuvasta  Peppi Seitsemalla merella. Ja tanne Esmeraldan kylaan Tyynelle Valtamerelle Peppi saapui elokuvassa isaansa tapaamaan. Tuo kohtaus on yksi dokumenttielokuvahistorian suurista kohtauksista.
Totta kai Mearra Nieida suuntasi heti auringon noustessa tahan historialliseen kohteeseen. Kun tahystajamme katse ensimmaisena poimi kylan kauniin silhuetin horisontista, tarisi han jannityksesta. Harvoin on Mearra Nieidalla kuultu “maata nakyvissa” huudossa  vastaava tunnelatausta.
Jouduimme jattamaan veneen ankkuriin kylan edustalle. Tungos kumiveneeseen oli kova. Kuka meista ensimmaisena nousee Esmeraldan kylan rannalle? Ja ensimmaisena korkokenkansa Esmeraldan hiekalle laski Kicka.
Saman tien meita vastaan juoksi joukko saaren pikkulapsia. Nayttaako kukaan heista mahdollisesti Efraim Pitkatossun jalkelaiselta? No, ei nayttanyt. Paivan aikana tapasimme useita kylalaisia, opettajan, paikallisen poliisin, kioskin pitajan ja kalakauppiaan.  Uskomatonta mutta totta, kellaan heilla ei ollut aavistustakaan kuka merkkihenkilo on saaren johtohahmona aikoinaan vaikuttanut. Ei kenellakaan.
Kansakunta, joka ei historiaansa tunne, elaa ikuisessa epavarmuudessa. Tama vanha viisaus sopii hyvin nykyiseen Esmeraldan kylaan, jonka muinainen (oletettava) loisto on tanaan muisto vain. Kyla oli kokolailla rahjainen ja sen nykyinen establismentti kiinnnittaa huomiota aivan sivuseikkoihin. Kun esimerkiksi Mearra Nieidan miehisto raskaan tutkimusretken paatteeksi haki kaupasta muutaman oluen ja istahti niita juomaan kylan kirkon rappusille, niin jo oli konstaapeli paikalla meita pois haatamasta. Ja samaan aikaan rannalla oli nuorisojoukko kumiveneemme kimpussa pahat mielessa, purkamassa kumivetta pieniin palasiin. Onneksi kapteenimme Pekka oli valppaana ja paatti menna venetta tarkkailemaan. Han naki tihulaiset ja ajoi heidat tiehensa ennen kuin pahempaa vahinkoa paasi tapahtumaan.
Olemme melko varmoja etta Efraim Pitkatossun valtakaudella kirkon portailla olisi olutta saanut juoda eika pikkupojat olisi tuolloin uskaltaneet vieraiden veneisiin kajota. Niin se maailma muuttuu.
Hiukan pettyneina palasimme Mearra Nieidan kannelle paivan antia vatuloimaan. Lohdutukseksi paatimme syoda lounaan, chilipastan jossa ripaus valkosipulia seka paalla rapeaa pekonia ja pannulla paistettuja jattikatkaravun pyrstoja. Viinina italialaista Pinot Grigoa. Paatimme siis jatkaa Mearra Nieidalla italialaisia viikkoja.
Pienesta pettymyksesta huolimatta Mearra Nieidalla kaikki hyvin.
 
Kuvatekstit: 1) Esmeraldan kyla, edessa myrskylintuja, sukua lokeille. 2) Jaana peuhaa  Efraim Pitkatossun mahdollisten jalkelaisten kanssa. 3) Ruotsalais-Esmeraldalaista perinneruokaa. Maistuu ihan kanalle.
 
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image