Tiistai 16.2.2016

Sijaintimme 00:03.70S 88:04.3W

 

Tervehdys hyvat lukijat. Tuosta sijaintimme koordinaateista monet teista varmaan huomasi, etta paivantasaaja on ylitetty. Mutta ennen kuin menemme siihen tarkemmin, kerrataan mita kaikkea on Mearra Nieidalla tapahtunut ennen sita. Tanaan on ollutkin aika tapahtumarikas paiva. Meilla oli koko yon veneella vapaamatkustaja. Tasmalleen auringonlaskun hetkella iso musta lintu laskeutui veneen puomille ja kavi siihen yoksi. Siina se nukkui, kunnes puolilta oin toinen samansorttinen lintu tuli ja haati linnun tiehensa ja jai itse siihen nukkumaan. Ja aamulla tasmalleen auringon nousun aikaan lintu heraili, levitteli siipiaan ja lahti jatkamaan matkaansa. Aika hauska pieni luontoepisodi.

Yolla myos tuuli tyyntyi ja klo 04 jouduttiin laittamaan moottori paalle. Sen jalkeen on meilla ollutkin niin sanottu rasvatyyni meri ymparillamme.

Jukka viritteli heti aamutuimaan Rapalan uistimen siiman paahan ja ei mennyt kuin reilu vartti, niin jo siima huusi hoosiannaa. Hetken paasta reilu viisikiloinen tonnikala lepasi sitloorassa. Siita Jukka pyoraytti reissun parhaan kala-aterian lounaaksi.

Tyynessa saassa paatimme myos pysahtya uimaan. Toimimme tietenkin kaikki saantojen mukaisesti. Meressa oli koysi ja fendari koyden paassa, vain kaksi kerrallaan meressa ja aivan veneen takarappusten valittomassa laheisyydessa, haivahdit molemmin puolin kantta ja kaikki valmiina auttamaan jos jotain tapahtuu. Kaikki muut paitsi Pekka piipahtivat meressa. Pekan perusteluna oli, etta han ja hait eivat samaan mereen mahdu.

Ja olikin hyva etta olimme huolellisia, silla styyrpuurin puolelta Hannan havaitsi matkan paassa mielestaan hain evan ja varoitti meita. Nousimme vedesta saman tien ja hetken paasta havaitsimme keulasta lahestyvan hain evan. Aika pienen mutta rauhallisesti  veden pinnalla etenevan evan. Liikkeesta saatoimme paatella etta kyseessa ei ollut delfiini vaan  hai. Oli aika jannittava  tilanne, vaikka mitaan hataa meilla ei ollut missaan vaiheessa. Uimahalut Tyynella valtamerella kylla katosivat vahaksi aikaa koko miehistolta.

Aika pian jatimme hain poikineen selkamme taaksi ja dieselmoottori puksutti vieden meita kohti paivantasaajaa.

Meillahan oli suuri yleisokilpailu siita kellonajasta milloin Mearra Nieida ylittaa paivantasaajan annetun reittisuunnitelman mukaisesti. Ja vain kaksi minuuttia ennen ylitysta Mearra Nieidan sateliittipuhelin pirahti soimaan. Kapteeni vastaa puhelimeen etta “Salonojilla Pekka puhelimessa”.

Langanpaassa, tai tarkemmin sanottuna satelliittisignaalin paassa, oli Malkan Martti. Martti kertoi etta hanen veikkauksensa paivantasaajan ylitykselle on juuri nyt. No, silla puhelulla Martti nappasi kisan ylivoimaisen voiton ja kahden hengen illalliskortin Mearra Nieidan maailmanymparipurjehduksen paatosgaalaan. Illalliskortti ei sisalla ruokia eika juomia.

Niin, Mearra Nieida ylitti paivantasaajan elamansa ensimmaisen kerran tiistaina 16.2. 2016 kello 14:31. Paivantasaajan ylitys tapahtui perinteisten seremonioiden saattelemana. Olimme jo hyvissa ajoin valinneet sen ainoa oikea biisin tahan historialliseen hetkeen: biisi oli Hectorin Lansituuli.

Hetki oli hieno ja meille kaikille taatusti mieleenpainuva elamys.

Mutta eivat paivan jannittavat tapahtumat tahan paattyneet. Kickalla oli ajovuoro, Jaana ja Hanna pesivat kannen ja miehet taas ryhtyivat veneen pilsseja puhdistamaan seka moottoritilaa siivoamaan. Syyna naihin toimenpiteisiin viranomaismaaraykset jotta saamme Galapagos- saarille rantautua.

Saapuessa vene tarkistetaan, sellaiset ovat ymparistomaaraykset.  Jaana hoiti jaakaapin putsauksen, silla lista tuotteista mita saarelle ei saa tuoda, oli pitka kuin nalkavuosi.

No, Kickan kirkaisut kannelta keskeyttivat reippaat siivoustouhut pariinkiin otteeseen. Ensi kymmenten delfiinien armada tervehti Mearra Nieidaa ja vain hetkea myohemmin komea valas tuli meita moikkaamaan. Upeita elamyksia molemmat.

Eli nyt pieni kertaus vilkkaasta elainmaailmasta Tyynella valtamerella. Vapaamatkustaja lintu, tonnikala, hai, delfiinit ja valas. Ja kaiken taman keskella paivantasajan ylitys ja veneen suursiivous.

Nyt siis lahestymme Galapagos saaria ja saavumme sinne huomenna aamulla auringonnousun aikaan. Jos jollekin on jaanyt epaselvaksi onko Mearra Nieidalla kaikki hyvin, niin vastaus on etta kylla. Paremmin ei voisi luonto ja meri meidan miehistoa kohdella.

 

*******************

 

The last full day of this leg started off in the early hours with the wind dying down to the point we had no other option than to fire up the engine. Dissapointing as such, as we were in a very good position competition wise, but our bet on the weather patterns and subsequent choice path did not pan out. A bunch of other boats had bet on a different path, and the drew the longer straw this time... Oh well, no real loss for us, as we were treated to a slew of events and sights trough the day. For starters we had a night long episode with a bunch of birds that were competing for a single resting spot on our boom. We saw many winners and loosers, but wemight have been the biggest looser as we were left with cleaning guana droppings off the deck...

After a traditional Finish hot cereal breakfast Jukka played his magic with the lures and picked up a 10 lbs tuna just in time for lunch. The best sea food meal we had all this trip!! We had time for a short swim early in the day too, which was very refreshing, but was cut short as we had that well known triangular fin shape appear too close to the boat. We were all expecting the background music from Jaws...No harm done, we motored off quietly and agreed it was a stupid idea to clean a tuna, let it bleed off behind the boat, and then take a dip! Soon after this we crossed the equator (see enclosed proof) and were exposed to traditional Poseidon rituals and proceedings.

Once in the southern hemisphere, we got into some more serious sightings, first a large pod of dolphines that playingly cruised by us, entertaining us with frequent jumps (but no flips..), soon followed by a single humpback whale that majestically swam by us at fairly short distance. All of this happened whilst many of us were down below cleaning the bilge, as part of the rigorous preparations for entering Galapagos, but it gave us a good excuse to rush up on deck and get some fresh air.  

Our day was capped off with a simple, light and good meal prepared by Jaana and Tero. As always, when the sun sets and we are done with dinner, which is about 7pm, many of us head for bed as we will have a 4 hour shift at some point during the night, so we need to catch some sleep before the nightly stargazing.

We are all looking forward to tomorrow and getting to Galapagos, as for many of us this is really a highlight of the trip. We’ll report back on that!