Myotatuulessa kohti Huahinea

Mearra Nieida
Pekka Salonoja
Thu 5 May 2016 20:31
5.5.2016
Sijaintimme 16:45.3S 150:58.3W
 
Moorea hurmasi meidat odotusten mukaisesti; ankkurissa Cook’s Bayn lahden suulla Maharepan kylan edustalla ihastelimme vihreita, pilvien verhoamia jyrkkaseinaisia vuoria, kuin suoraan Taru Sormusten Herrasta, turkoosinsinista vetta, palmurantoja – kuin suoraan matkailumainoksessa kuvattua ja luvattua. Honeymoon-parejakin istui rantaravintolan terassilla joka poydassa, mita nyt Mearran vahan sekalaisempi miehisto toi tuulahduksen toisesta maailmasta.
 
Vuokrasimme auton ja jurrutimme Opunohu laaksossa kohti nakoalapaikkaa mutaista, mutkittelevaa tieta pitkin, jannittaen mahdummeko ohittamaan risteilyalukselta busseilla karrattavien harmaiden panttereiden virran.
 
Lahdimme kello 17 aikaan Moorealta kahden delfiinin saattelemana, mika legendan mukaan tuo onnea purjehdukselle. Kaikki menikin erinomaisen hyvin. Pimea tuli nopeasti, kuudelta oli jo taysin pimeaa.  Miehisto painui punkkaan, hammastellen itsekin, etta joko nyt saa menna, ja eka vahtipari otti homman haltuun kipparin luottavaisen katseen alla.
 
Kolmelle miehiston jasenista kokemus oli ensimmainen yopurjehdus valtamerella. Upeinta yossa on valtaisa, hammentavan upea  tahtitaivas. Kakkosvahdissa bongattiin pitkia tahdenlentoja. Yo tuntuu pitkalta, pimeys on todellista lahes 12 tuntia, eika se olekaan mitaan totuttua kesayon hamaraa, isot aallot vyoryaa veneen peraan ja ohi pauhuten, veneen keinuntaa pitaa oppia myotailemaan, tavaroilla oltava paikkansa. Purjehduksen aikana tuuli vaihteli neljasta 14 m/s pysyen myotaisena meille. Aksy maininki, totesi kapteeni. Kakkosreivi tarvittiin myos siksi, ettei saavuta liian aikaisin perille Huahinelle, ennen auringonnousua.
 
Lahestyminen Huahinelle toi yllatyksen. Riutan sisaantulon kapeassa aukossa keskelta vaylaa nappasimme potkuriin jotakin. Vene kuitenkin eteni hitaasti, joten ajoimme sisaan pieneen lahteen ja ankkuroiduimme. Nyt ei siiman paassa ollutkaan tavanomainen orkki vaan 30 metria nailonkoytta (kuva alla), jonka paassa oli viiden kilon tiiliskivi. Hiphurraa.
 
Matkaa Moorealta Huahinelle, Garden of Edeniin, oli 85 mailia (eli nyt ei olla Thaimaan Huahinissa vaan Ranskan Polynesiassa). Taalla meille on tarjolla koskemattomat rannat, vahan turisteja, rauhaa - ja wifittomyys (onneksi kuitenkin tama blogi lahtee satelliitilla eetteriin).
 
Ehka tarkkaavaiset lukijammekin ovat huomioineet, etta Tahitin suunnalla monet paikan nimet ovat hyvin suomalaiseen suuhun sopivia; Moorealta loytyy esim Maparepa, Paopao, Tehotu, Haapiti, Mouapu. Tahitinkielen aakkosissa onkin vain 13 kirjainta, kaikki turha jatetty pois, mika selittanee kielen viehetysta!
 
Mearra Nieidalla kaikki hyvin!
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image