Tänään rantauduimme Fidzin Lomaloman kylään Vanua Balavun saarella. Kylässä noin 2000 asukasta ja saaren 16 kylässä kaikenkaikkiaan ehkä 4000. Meitä opasti David, paikallinen majatalonpitäjä ja kyläpäällikkö, joka asustelee täällä nuoremman vaimonsa ja kahden lapsen kanssa. Vanhemmat lapset ovat yliopistossa Uudessa Seelannissa. Taas uusi vaikuttava kokemus Mearran kaiken nähneelle miehistölle.

 

Helmikuussa kyläpäällikkö sai puhelinsoiton tyttäreltään Uudesta Seelannista. Tytär kertoi huolissaan Fidzille tulossa olevasta myrskystä ja kehotti isäänsä etsimään nopeasti suojaa jostakin. Isä ei ollut soitosta paljon pelästynyt, sillä on täällä nähty trooppisia myrskyjä ennenkin. Tytär oli kuitenkin yrittänyt vakuuttaa isäänsä, että nyt on kyse tavallista pahemmasta. Isä oli alkanut varautumaan myrskyyn suojaamalla majatalon ikkunoita, kiinnittelemällä irtonaisia tavaroita jne. Myrskyn puhjetessa perhe oli ollut ajamassa majatalosta kotiinsa pickup-maasturilla. Yht’äkkiä tie täyttyi oksista ym roinasta ja seuraavaksi tielle nousi merivesi, joka vei auton ojaan. Perhe pelastautui autosta kohdalla olleeseen päällikön serkun taloon. Hetken päästä olohuoneen katto kuoriutui irti ja porukat komennettiin keittiöön. Kun koko talon katto lensi pois ja keittiön seinät alkoivat kaatumaan, siirryttiin ainoaan kiviseinäiseen tilaan eli kylpyhuoneeseen. Lopuksi kylpyhuoneeseen tulvi nouseva merivesi ja mereltä asti tulevien aaltojen voimasta kiviseinätkin alkoivat halkeilemaan ja heilumaan. Niitä yritettiin ihmisvoimin pitää pystyssä. Neljän tunnin päästä rytäkkä oli ohi ja lopputulos näkyy talon osalta oheisessa kuvassa.

 

Suurin osa kylän rakennuksista oli tuhoutunut mm koulu, sairaala ja 2 kauppaa. Viisi ihmistä oli kuollut. Tavallisesti rehevä ja vihreä maisema oli täysin ruskea, lehdet ja ruoho olivat lentäneet pois. Kaikki syötävä ja juotavaksi kelpaava vesi oli mennyt menojaan ja viljelykset perusteellisesti tuhoutuneita. Elämän palautuminen normaaliksi alkoi uusiseelantilaisen sotalaivan ilmestyttyä lahdelle. Sieltä tuotiin rantaan vettä, ruokaa, puskutraktoreita, telttoja, riskejä miehiä jne. Sittemmin apua on tullut omaltakin hallitukselta, vapaaehtoisilta jne. Elämän palautuminen ennalleen kestänee kuitenkin vuosia. Koulusta puuttuu edelleen katto ja osa yläkerran seinistä. Kaupat ovat maan tasalla.

 

Huomenna Mearran miehistöllä on kirkkopäivä ja maanantaina on tarkoitus osallistua hyväntekeväisyystalkoisiin osana Sea Mercy-järjestön ohjelmaa. Mikäli jotkut lukijoistamme haluavat osallistua talkoisiin, niin ohjeet löytyvät ohesta www.seamercy.org

 

Mearra Nieidalla todellakin kaikki hyvin!