Keskiviikko 24.2.2016

Sijaintimme 00:57.9S 90:57.8W

 

Mearra Nieida miehistoineen on jo viikon verran viettanyt aikaa Galapagos-saarilla. Ja hienoa on ollut. Etukateen miehisto mielessaan mietti, mita nailta saarilta odottaa. Sita pohtiessamme nimesimme Galapagoksen ns Big Five- listan. Afrikan kavijat tietavat hyvin mika on Big Five. Galapagosten Big Five:mme on: hai, kilpikonna, iguaana, pingviini ja merileijona. Tanaan saimme Big Fiven tayteen.

Aamulla Mearra Nieida herasi jalleen heti seitsemalta uusiin seikkailuihin. Hanna ja Jaana keittivat meille kahvit ja puurot, kylla meidan kelpasi. Paivan kohteemme oli Los Tuneles. Englanniksi The Tunnels. Tunnelit sijaitsevat aavalla merella, noin 25 merimailia kylalta. Kyseessa on niin sanotusti romahtanut laavariutta. Ensin siis syntyi tulivuorenpurkauksen myota laavariutta merelle ja sitten eraana paivana se ikaan kuin romahti. Romahtamisestakin on aikaa tuhannen vuoden verran, joten ihan uusi juttu tama ei ole. Romahdushetki voidaan paatella muun muassa kuvassa nakyvista kaktuksista, jotka kasvavat 3 millimetria vuodessa. Kovin on niukka kaktuksen paivittainen energia-annos, kun alla on pelkkaa laavakivea.

Alue on erittain jannittava, labyrinttimainen merellinen laavariutta-alue, jossa varsin rikas merielaimisto. Alueelle  sisalletulo oli jo kokemus sinansa. Laavariuttaan paasee sisalla kovin pienesta aukosta ja matalikon yli. Kuskin piti katsoa sopiva myotaaallokko ja laittaa juuri oikealla hetkella kaasu pohjaan, jotta paasimme sisaan.

Sitten vaan rapylat jalkoihin ja maski naamaan ja eikun menoksi. Snorklaus oli todella miellyttavaa, silla alueella ei ollut aallokkoa lainkaan. Sukeltelimme laavasiltojen ali, labyrinteissa kierrellen ja pienia luolastoja tutkien. Ja edessamme oli vaikka mita: haita, rauskuja, kilpikonnia, pingviineja, merihevosia ja paljon kauniita varikkaita kaloja.

Aivan mahtava reissu ja kokemus. Niin, palataan siis viela tuohon Galapagos Big Five- juttuun. Nyt kun bongasimme hain, niin tuli tuo Big Five tayteen.

Venekuski heitti Mearra Nieidan porukan ystavallisesti suoraan veneelle, niinpa saastimme venetaksikustannuksen, joka on kaksi dollaria per siivu per nuppi. Tosin Pekka ja Tero jatkoivat laiturille saakka, koska jalleen oli hallinnollisia asioita hoidettavana. Piti hoitaa poistumisluvat huomiselle ja selvittaa missa sijaitsee hotelli nimelta Isabella Lodge. Lisaksi laakintavaapelin piti kayda sotilasapteekissa laakekaappia varustamassa. Kippari Pekka sai nimittain eilen pienen naarmun pohkeeseen ratsastusretkella ja siihen Gin Tonic on ainoa toimiva laakitys. Naissa trooppisissa olosuhteissa laakintavaapelin hommat ovat haastavia, Gin Tonic oli saarelta loppu. Mietimme korvaavaa laakitysta.

Niin, siela maissa varmaan ihmetellaan, miksi meidan piti paikantaa Isabella Lodge. Nyt on niin, etta Mearra Nieidan miehisto vaihtuu sunnuntaina. Toki Pekka, Jukka ja Jaana jatkavat, mutta Tero ja Hanna hyppaavat maihin ja uusi miehisto tulee tilalle. Nyt tuo uusi miehisto eli Martti Malka, Kirsi Valtari ja Anne-Maria Salonius saapuvat tanaan omatoimisella Galapagos-saarten retkellaan juuri tanne Isabella saarelle Puerto Villamilin kylaan.  Ja he asuvat Isabella Lodgessa, jonne menemme illalla heita tapaamaan. Ja lisaksi vanhan miehiston toverimme Micke ja Kicka ovat myos omatoimimatkalla poikansa Sebastianin kanssa tanaan juuri talla samalla saarella. Meita on siis Mearra Nieidan porukoita yhteeensa taalla iso lauma, joten edessa varmasti mukava ilta.

Kohta tilaamme venetaksin ja lahdemme kylalle syomaan ja iltaa viettamaan.

Pakko se vaan on taas todeta etta, varmaan jo arvaatte, meilla Mearra Nieidalla kaikki hyvin.