Atollien anatomiaa

Mearra Nieida
Pekka Salonoja
Fri 15 Apr 2016 08:39
14.4.2016
Sijaintimme 16:51.7S 144:39.7
 
Olemme nyt seikkailleet nailla upeilla Tuamotun atolleilla vajaan viikon ja ankkuroiduimme juuri asumattomalle Tahanean atollille auringon laskun aikaan. Nyt on hyva hetki kertoa vahan tarkemmin tasta 78 koralliatollin muodostamasta Tyynen valtameren aarteesta. Koko alue on paljon suurempi, kuin mita olimme hahmottaneet; luoteis-kaakko suunnassa aaripaiden vali on lahes 1000 mailia. Viela enemman olemme hammastelleet yksittaisten atollien kokoa. Esimerkiksi Makemo-atollin sisameri, jossa vietimme edelliset kolme yota, on niin suuri, etta lapiajoon meni kokonainen paiva.
 
Atollit ovat tulivuorten kraatereita. Kun tulivuori on aikoinaan purkautunut, niin koko massa on lentanyt taivaan tuuliin ja kraaterin ulkoreunoille on muodostunut koralliriutta. Ulkopuolella kuohuu, kun aalto kaatuu mataliin koralleihin ja sisameren puolella on leppoisaa kuin Saimaalla tyynena kesapaivana. Atollien pohjois- ja lansireunoilla on pikku saaria palmupuineen ja etela- ja itareunat ovat pelkkaa koralliriuttaa. Atolleihin on yksi tai useampi sisaanajoreitti, josta myos vuorovesi virtaa sisaan ja ulos kuuden tunnin rytmeissa. Ei naita saarialueita ole suotta nimetty “Low and Dangerous Archipelagoksi”, koska atollit ovat vain palmun korkuisia ja tulevat purjehtijalle nakyviin vasta kahdeksan mailin etaisyydelta.
 
Osa atolleista on asuttuja, osalla vakea on vain tilapaisesti kookospahkinoiden korjuussa ja osa ovat taysin asumattomia. Taman hetken ankkuripaikkamme, Tahanea, on nyt asumaton. Taalla oli aikoinaan helmenviljelya ja silloin tuossa edessamme olevassa saarekkeessa oli asutusta. Nyt siella on vain autio kirkko, muutama talo ja sadeveden kerailysailio, jota lahdemme huomenna pyykkipusseinemme metsastamaan. Tosin juuri nyt siella on kuulemma isa kahden pojan kanssa kookoksia keraamassa. Makemon paakyla on lahiatollien keskus. Kylassa oli kauppa, sisaoppilaitos lahiatollien kouluikaisille lapsille, kirkko, lentokentta, iso virastotalo ja jopa ravintola. Rairoan keskus kahdensadan hengen yhteisona oli jotain Makemon ja Tahanean valista. Kylalaiset huristelevat kolmipyoraisilla pyorilla, joissa on kori tavaroiden kuljettamiseen. Seuraava kohteemme Fakarava on yksi alueen turismin paakohtista. Atolli on yksi Unescon biosfaari kohde, joka perustettiin vasta 2006. Hitaasti ymparistotietoisuus tanne leviaa! Lisaanegdoottina mainittakoon, etta ranskalaisten ydinkoealue, Mururoa on vain 440 mailin paassa meista. Mururoalla tehtiin viimeiset rajaytykset vain kymmenen vuotta sitten. Marques saarilla tormasimme useampaankin ex ranskalaissotilaaseen, joka oli ollut Mururoalla toissa ja paattanyt jaada majatatalon tai ravintolanpitajaksi naille kulmille.
 
Meidan reittivalintamme osui atolleille, josssa on lisaksemme ollut vain yksi tai kaksi muuta venekuntaa. Atollien ystavallisyys ylettyy myos kanssapurjehtijoihin. Kun aamulla nostimme ankkuria Makemon laguunista, VHF radiosta tuli Two Fish veneelta kutsu grillikekkereihin laguunin hiekkarannalle. Samoin, kun ankkuroimme Tahanean rantaan, nelja paivaa sitten Rairoalla tapaamamme kanadalaispariskunta toivotti meidat tervetulleeksi ja kertoivat parhaat snorkkelointipaikat. Tuo kyseinen pariskunta on ollut reissussa jo 16 vuotta!
 
Mearra Nieidalla kaikki hyvin!
 
 
 
 
Sent: Wednesday, April 13, 2016 7:55 PM
Subject: Synttarijuhlat palmusaarella
 
13.4.2016
Sijaintimme 16:32.4S 143:47.3W
 
 
Pienella palmusaarella on vaaleanpunainen hiekkaranta, jonne laskeva aurinko luo viimeiset sateensa ja maalaa taivaanrannan kaikkiin punaisen ja oranssin vareihin. Palmut huojuvat tuulessa ja Mearra keinuu ankkurissa auringonsiltaa vasten. Sytytamme rannalle nuotion ja katamme nuotiopiiriin taydellisen retki-illallisen. Illan tummuessa kuu nousee taivaalle, me siirrymme nauttimaan virvokkeita ja laulamme Mearran lauluvihkosen alusta loppuun “Sininen kuu luo, merelle siltaa, tulla ei koskaan voi toista tallaista iltaa”. Lauluamme saestaa valtameren kohina suurten maininkien sortuessa saaren takana olevaan riuttaan. Tunnelma on niin intensiivinen, etta viime tipassa huomaamme nousuveden, joka jo hyvaa vauhtia vie kumivenettamme hiekkarannalta. Vuorokauden vaihtuessa nostamme maljan Anne-Marialle syntymapaivan johdosta. Juhlat jatkuvat ja nyt polynesialaisen tanssin aika. Jukka esittaa Anne-Marialle Maorien Hakka -tanssin ja Anne-Maria liittyy tanssinpyorteeseen. Kippari torkahtelee ja yo pimenee, mutta miehisto on juhlatuulella ja sommelierin loihtiman taikajuoman voimin parannamme maailmaa.
 
Syntymapaivan juhla-aamiainen tarjoillaan Mearrassa ja se aloitetaan tietysti onnitteluilla samppanjan ja laulun kera. Syntymapaivalahjaksi Anne-Marialle luovutetaan oikeus paattaa Mearran reitista seuraavan vuorokauden ajan. Vaikka palmusaari on ihana ja sen ymparilla on mahtavat korallit, nostamme aamiaisen jalkeen ankkurin ja lahdemme suunnistamaan atollin sisameren halki kohti lantista kulkuaukkoa ja sen suunnalla olevaa seuraavaa ankkuripaikkaa.
 
Atollien sisalla purjehtiminen edellyttaa hyvaa valoa ja tarkkaa tahystysta, silla vedenalaisia koralliriuttoja on siella taalla ja niita ei ole merkitty karttaan. Hyvassa valossa koralliriutta nakyy turkoosinsinisena, mutta tahystajalla on syyta olla hyvat polaroid -lasit ja purjehdusoppaat neuvovat nostamaan tahystajan mastoon vahintaan alimman ristipuun korkeudelle. Etenemme iltapaivan moottorimarssia pilvisessa saassa ja vuorottelimme tahystystehtavissa. Paivan paatteeksi ankkuroimme jalleen yhden palmusaaren rantaan ja teimme saarenymparikavelyn.
 
Mearra Niedalla kaikki hyvin.
 
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image