Perjantai 26.2.2016

Sijaintimme 00:44.9S 90:18.6W

 

Paiva Puerto Ayoran kaupungissa Santa Cruzin saarella sujui oikein mukavasti. Herailimme Mearra Nieidalla tuttuun tapaan seitseman aikoihin ja pian oli jo puurokattila ja kahvipannu liedella porisemassa. Pekka ja Tero lahtivat rantaan hoitamaan, jalleen kerran, hallinnollisia tehtavia. Lupalappuja, dieselin tilauksia ja pyykkihommia oli tallakertaa hoidettavana. Sen jalkeen herrat menivat tutustumaan paikalliseen Darwin museoon, joka melko tylsaksi todettiin. Jukka ja Jaana lahtivat selvittamaan millaisia ruokakauppoja ja vihannestoreja kaupungista mahdollisesti loytyy. Pari ihan kelvollista kauppaa loytyikin. Valikoimat todettiin kohtuullisiksi, hinnat kohtuuttomiksi. Jukalla ja Jaanalla on aika haastava rasti miettia veneen muonitukset seuraaviksi viikoiksi. Kun Mearra Nieida ensi keskiviikkona lahtee tuoreen miehiston kanssa merille, ei  “hiio hoi, maata nakyvissa” huutoa kuulla ainakaan kolmeen viikkoon.

Meille kerrottiin etta, lauantaisin tulee aina laivalla uutta tavaraa saaren kauppoihin, joten sunnuntai olisi paras paiva  tehda ostoksia.  Muuten hyva, mutta molemmat marketit ovat kiinni sunnuntaisin. Ajattelimme etta,  maanantai on sitten varmaakin toiseksi paras paiva tehda tarvittavat ostokset.

Palataan kuitenkin viela eilis iltaan. Miehistomme oli eilen ensin drinkeilla ja sitten syomassa rantakadulla kahdessa todella kivassa paikassa. Ruuan jalkeen kehuimme paikkaa tarjoilijalle, joka sitten kertoi meille etta ovat ikava kylla nyt kiinni viikon. Ja syy oli se, etta verotarkastajat olivat tehneet ratsian ja todenneet jotain haikkaa kirjanpidossa. Aamulla kun Mearra Nieidan hallinnollisten tehtavien iskuryhma oli liikkeella, he havaitsivat etta, ravintola oli todellakin teipattu kiinni. Ja niin oli myos se paikka missa olimme drinkeilla. Ja pari muutakin kuppilaa. Ja ainakin puolisen tusinaa kivan nakoista putiikkia. Teipit ikkunoissa ja tarrat ovissa missa kerrottiin, etta veroviranomaisten kaskysta kauppa tai kuppila on kiinni. Ja paivamaarat perassa. Kaikkien karenssi oli viikko. Mahtoi yrittajia harmittaa, silla juuri taman viikon on satamassa yli 30 World ARCin purjevenetta miehistoineen. Vahan turhan moni taala jaa yrittajilta saamatta. Harmittava juttu, mutta toisaalta hyva etta viranomaiset valvovat etta verot maksetaan.

Eilen illalla istuimme iltaa Wendellien porukoiden kanssa. Heilla on taalla Galapagoksella ollut oma perheohjelma. Siina yhteen aaneen totesimme, etta kyllapa on ollut mukava reissu kimpassa. Vahan muistelimme mita kaikkea oli tapahtunut ja missa kaikkialla olemme kayneet. Ja totesimme, etta siita on jo pieni ikuisuus kun ilmoittauduimme kaikki Mearra Nieidan miehistoon 6.1. St Lucialla Karibialla. Sen jalkeen olemme kayneet Kolumbiassa Santa Martassa, Panamassa San Blas saarilla, Colonissa, Panama Cityssa ja Las Perlas- saarilla. Ja sitten tulimme tanne Ecuadoriin ja Galapagos- saarille. Matkalla olemme myos ylittaneet paivantasaajan ja kulkeneet lapi Panaman kanava. Paljon on nahty ja monta hienoa paivaa merella olemme viettaneet. Ikimuistoinen reissu. Totesimme myos, etta jos Jukalla, Jaanalla ja Pekalla on kaikilla muillakin legeilla nain mukava miehisto, niin heillapa on kerrassaan upea vuosi edessa. Ja kun katsomme, keta kaikkia tuleville legeille on tulossa, niin eipa ole epailystakaan siita etteiko kolmikolla olisi parasta mahdollista porukkaa veneella joka ikisella legilla.

Tahan loppuun viela muutama hajahuomio. Kavimme katsomassa vihdoin niita maakilpikonnia. Olivat isoja. Ja teimme inventaariota veneen kuivamuonista. Niita totisesti riitti.

Huomenna nyt kuitenkin vaan on Leg Panaman viimeinen paiva Mearra Nieidalla. Ja viimeinen paiva on aina siivouspaiva. Tulemma laittamaan Mearra Nieidan putspiut- puhtaaksi, jotta Martilla, Anne-Marilla ja Kikalla olisi mukava hypata kannelle sunnuntaina.

Mearra Nieidalla on hiukan haikeat tunnelmat, mutta kaikki hyvin.