Kohtalokas viidakkoretki

5.4.2016
Sijaintimme 9:25.3S 140:18.9W
 
Seisomme maailman kolmanneksi korkeimman vesiputouksen juurella jylhien vuorenseinamien muodostamassa luonnon katedraalissa. Kanjonin seinat kohoavat jyrkkina
taivasta kohti ja perimmaiselta seinalta putoaa vesi kuohuen ja muodostaen sumuisen parskepilven kanjonin ilmaan. Joka puolella on kivia ja louhosta, joka on irronnut vuorten seinamista ja pudonnut kanjoniin. Tata henkeasalpaavaa maisemaa varten vaelsimme viidakon halki kaksi tuntia. Matkalla polku kapeni, kulki joen yli, sitten muinaisen kylan raunioiden poikki kanjoniin. Ylitimme joen viela kolme kertaa kahlaten vyotaroa myoten kovassa virrassa. Viidakkopolku mutakuoppineen palmujen ja mangroveiden lehvastossa sopisi erinomaisesti seuraavan Indiana Jones elokuvan nayttamoksi. Onneksi nailla saarilla ei ole kaarmeita eika skorpioneja.
 
Viidakkoseikkailun jalkeen soimme maukkaan lounaan paikallisen perheen kotona. Perheeseen kuului isa, aiti ja nelja lasta, joista vanhin kaksitoistavuotias kavi koulua Tahitilla.  Elinkeinot olivat kookoksen eli kopran viljely, papaijan, banaanin ja pomelon viljely seka myynti veneilijoille. Pihapiirissa oli sikoja, kanoja, ankkoja, koiria, kissoja ja hevonen. Kalastus kuuluu kuvaan niin kuin kaikkialla saarilla on  tapana. Tasta pienesta noin neljan perheen kylasta loytyi myos toimiva puhelinkoppi.
 
Lounaan jalkeen nostimme ankkurin ja lahdimme hyvassa sivutuulessa purjehtimaan kohti Tuamoto saaristoa, joka maailmankartalla nayttaa pienelta vaikka on laajuudeltaan Lansi-Euroopan kokoinen alue. Matkaa on noin 500 mailia eli kolmen paivan paasta naemme maata seuraavan kerran ja korkein kohta atolleilla tulee olemaan kookospalmu.
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image