18.4.2016

 

Aamu alkoi aikaisella driftaus snorkkeliretkella sisaantuloaukon solasta kohti Mearraa. Reilun mailin eli kahden maakilometrin vapaakellunta oli aivan mieleton. Ensin kuvaruutu oli taynna haikaloja ja erilaisia akvaariokaloja. Sitten menimme pikakelausvauhtia yli loistavan varikkaan korallikentan kohti Mearraa. Tuohon aamurutiiniin ei voi kyllastya!

 

Nyt olemme matkalla kohti Fakaravan pohjoista kylaa. Fakarava on toiseksi suurin naista atolleista ja selvasti turistisempi kuin nuo kolme aikaisempaa kohdettamme. Risteilyaluksetkin tuppaavat pysahtya pohjoisen Rotoavan kylaan yoksi pariksi. Pari paivaa sitten siella oli kuulemma 1000 hengen risteilija ja nyt AISsin mukaan ankkurissa on vahan pienempi risteilija. Kauhiasti ihmettelemme, miten pieni atollitattara voi tuollaisen vakimaaran vastaanottaa ja miten me tuollaisen ihmismaaran joukossa selviamme taman parin viikon lahes erakkoelaman jalkeen.

 

Eilinen lounasemantamme Annabell varasi meille majoitusta serkkunsa Corinan bungalokylasta. Pekka jaa pitamaan veneesta huolta, mutta me muut ajattelimme menna pariksi yoksi rantamajoitukseen. Annabell tivasi loppuun asti, etta menettehan varmasti. Nailla vesilla on asiakkailta tullut liian monta oharia ja siita on otettu opiksi. Bungalon varustuksista pesukone ja WIFI saa meidat innostumaan arjen pienista luksuksista. Odotamme, etta Corinan rannassa voimme jatkaa meren ihmeitten havainnointia. Helmenviljelykseen on myos tarkoitus tutustua. Tastapa seurannee, etta blogin paivitykseen tulee nyt muutaman paivan paussi. Alkaa huoliko, palaamme eetteriin loppuviikosta. Lisaksi, jos joku on seurannut saatilaa, ankkuripaikkamme on hyva suoja tulossa olevaa matalapainetta silmalla pitaen.

 

Mearra Nieidalla kaikki hyvin!