Saaristoelämää Vava'ulla

Mearra Nieida
Pekka Salonoja
Fri 3 Jun 2016 07:17
 
3.6.2016
Sijaintimme 18:43.4S 174:06.0W

 

Aamu Kapa Islandin laguunissa valkeni aurinkoisena. Vipinää miehistöön sai 20 metrin päästä Mearraa uinut valas. Tarkempi lajitunnistus jäi tekemättä, vaikka pari valokuvaakin lopulta tästä otuksesta onnistuttiin ikuistamaan. Oppaiden mukaan valaskausi näillä seuduilla on alkamaisillaan ja parhaat valaanpongausajat ovat ehkäpä noin kuukauden päästä. Tämä yksilö kävi vielä muutamaan otteeseen näyttäytymässä meille, mutta vähän eteenmällä, ikäänkuin odottaen että poistuisimme hänen lahdeltaan häiritsemästä.

Tonga on muuten suomalaisille varmaan tullut eniten tutuksi toisesta niistä lähteistä, johon tämänkin miehistön syvempi sivistys pohjautuu. Asterixiin perustuu iso osa laajasta historian ja erityisesti latinan kielen osaamisestamme ja toinen mokoma laveampaa ymmärrystä on kotoisin kulttuurieepos Aku Ankasa. Varmasti ainakin miehistön ikäviiteryhmään kuuluvat muistavat, että Tongan kuningas esiintyi tässä Suomen suurilevikkisimmässä yleisaikakausilehdessä. Mutta miksi ja mitä juonenkäänteitä tähän liittyi, onkin sitten tämän viikon yleisökysymys. Vastaukset meilitse, ilman Aku Ankan sivujen skannausta mearra {DOT} nieida {CHANGE TO AT} mailasail {DOT} com. Palkinnot normaalin ylenpalttiset.

Sarjakuvassa roolimallina esiintynyt korvarenkaalla varustettu pyylevä musta hallitsija oli vuonna 1965 kruunattu 210 kiloinen maailman painavin monarkki Taufa’fau Tupou IV. Emme kuitenkaan päässeet enää tähän kulttuurisuuruuteen tutustumaan, hänkun menehtyi 88 vuoden ikäisenä vuonna 2006. Syy Aku Ankassa esiintymisen ei varmaankaan ollut tämän nykyään eteläisen pallonpuoliskon ainoan kuningaskunnan tunnettuus vaan paremminkin se, että tasapuolisesti kaikille maailman lukijoille Tonga edusti varmasti eksoottisinta mahdollisista maailman kolkkaa, mitä kuvitella voi.

Jo tullessamme tänne Tongan Vava’ulle pohdimme hartaasti, miten tutustuminen tähän aavistuksen saariston (mielleyhtymiä tuli jopa Höga Kusteniin) omaiseen kohteeseen tapahtuu. Olemmeko muutaman päivän aina samassa paikassa, vai vaihdammeko paikkaa useamminkin jo saman päivän sisällä. Aamiaisen syötyämme ja valaan pongattuamme päätimme siirtyä muutama maili lounaaseen Avalau Islandin kupeeseen. Alkaa kuulostaa varmaan vähän toistolta, mutta Avalau osoittautui aivan mielettömän siistiksi asumattottomaksi & koskemattomaksi  saareksi. Kaikkien meidän hämmästykseksi tältä korallien ympäröimältä saarelta löytyi lampaita, tai ainakin jotain niitä muistuttavia elikoita. Toisena ihmetyksen aiheena olivat palmujen latvassa roikkuvat ja välillä lentoon pyrähtävät ihan riittävän isot, korpin kokoiset lepakot.

Ilta Avalaulla sujui nuotion ääressä dinneriä syödessä ja todella kirkasta tähtitaivasta ihmetellessä ja kuvatessa. Aamulla naispuoliset miehistön jäsenet lähetettiin kumiveneellä beachille chillailemaan ja miespuoliset jäivät Mearralle fiksailemaan pikku sähkö yms vikoja. Eli Generaattori ei toiminut, moottorin laturi ei ladannut jne, eli ei mitään, mistä tämä remonttiryhmä ei selviäisi.

Nopean neuvonpidon jälkeen päätimme lähteä iltapäivällä eteenpäin ja kohteeksi valikoitui pohjoisen suunnassa neljän mailin päässä sijaitseva Vaka’eitun laguuni. Kohteen valintaperusteisiin kuului mm. se, että siellä on kumivene-etäisyydellä ravintola sekä muutoin paikka sijaitsee korallipuiston äärellä. Ravintola osoittautui kuitenkin melko sulkeutuneeksi, paikka oli kuin Hitchcockin elokuvasta, jossa kaikki elollinen oli lähtenyt jo hyvän aikaa sitten paremmille metsästysmaille. Koralleihin tutustumme sitten huomenna.

 

Mearra Neidalla kaikki hyvin!

 

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image