Klumppipäästä ei vastusta
Mearra Nieida
Pekka Salonoja
Sun 12 Mar 2017 22:00
12.3.2017 Sijainti
03:43.5N,
48:53.6W Sunnuntai ilta. Kello on 19.05 ja aurinko on laskemassa mailleen.
Illallinen on syöty ja Mearra asettautuu yöasentoon; koiravuorossa oleva kippari
menee nukkumaan, Timo sinnittelee kahta viimeistä OJ Simpsonin jaksoa, Mirkka
viimeistelee tiskejä, Sari ja Tumppi lukevat dekkareita, Jaana I am no one
mysteeriä ja Jukka vahtipäällikkönä trimmaa purjeita. Meillä on yli kolmen
solmun myötävirta ja etenemme 10 solmun vauhtia kohti Pirunsaarta. Maininkikin
on vähän pienentynyt, joten täällä on oikein mukavaa.
Eilinen taistelu jättikalan kanssa verotti kalastusvarustustamme. Vavasta
on jäljellä vain tynkä ja siima menee mereen suoraan kelalta. Vanhaa
teekkarisanontaa mukaillen voi todeta, että lyhyestä virisi kaunis.
Kullanhohtoisesta klumppipäästä, tuosta kuollessa väriä vaihtavasta meren
jalokaloihin kuuluvasta viidentoista kilon mahi mahista ei ollut Tumpille
vastusta. Niin oli taas tuoretta kalaa, mistä Mirkka loihtimaan meille maittavaa
illallista!
Illansuun sää salli pitkästä aikaa Herttaringin. Vihdoinkin saimme Sarin,
Malkan korttiperheen herttanoviisin, mukaan. Oliko aloittelijan tuuria vai
piilevän kyvyn kukoistusta, mutta rouva oli molemmilla kierroksilla
kärkisijoilla. Meillä on muuten käytössä magneettinen pelilauta ja korteissa on
sisällä jotain rautahippuja, joiden avulla kortit liimautuvat pöytään. Sää oli
kuitenkin sen verran tuulinen, että korteista oli pidettävä visusti kiinni. Pari
kertaa joku patarouva tai ruutujätkä yritti lennähtää mantookin yli
mereen.
Mearra Nieidalla kaikki hyvin! |