Saavuimme Fakaravan atollille etelan suunnasta noin tunti korkean vuoksen jalkeen jolloin merivirran pitaisi olla minimissaan. Kapeassa sisaantuloaukossa oli silti melkoinen vastavirta ja syvaystakin pienimmillaan  vain vajaa kolme metria joten tunnelma oli kasin kosketeltavan tiivis kun ajoimme sisaan atolliin.

 

Ankkuroimme pienen autioituneen kylan edustalle jossa on nykyaan pari pikku resorttia ja sukellusoperaattoria . Sielta voi vuokrata palmunlehtimajan ilman mukavuuksilla 200 euroa per yo. Paatimme yopya veneessa. Fakaravan etelapaaty on legendaarisen kuuluisa haitiheydestaan. Toden totta pikku ravintolan ymparillakin pyori pikku haita jatkuvasti. Niita ei kuulemma ruokita mutta kalan perkkeet kylla heitettiin suoraan mereen josta aina seurasi melkoinen kuhina.

 

Snorklaus atollin sisaantuloaukossa oli aivan uskomaton elamys, vesi oli kristallin kirkasta, pohjaan varitkin nakyvat 15 metriin asti helposti. Paikka kuhisee kaloja ja tietenkin haita joita oli sadoittain. Snorklaajat liikkuvat virran mukana pohjan yli kuin lentaen. Martti kavi myos laitesukeltamassa ja 30metrin syvyydessa haita oli viela enemman ja viela isompaa mallia. Mukavia otuksia nama Black Tip Shark malliset merten pedot, hyvin niiden kanssa tultiin toimeen eivatka ne ahdistelleet edes pikkukalojakaan. Ilmeisesti haiden dinner aika  on vasta yolla.

 

Sunnuntai lounas nautittiin resortin rantakuppilassa jota pyoritti paikallinen rouva nimelta Annabell  joka olikin melkoinen pakkaus seka ulkoisesti etta supliikiltaan. Annabell puhui paljon ja vuolaasti ja otti kaikki vieraat lampimasti vastaan. Ruoka kylla oli erinomaista ja mukavaa vaihtelua Mearran papupastaviikon jalkeen.

 

Huomenna lahdemme atollin pohjoisosaan koska saaennusteissa nakyy uusi trooppinen matala joka voi aiheuttaa hieman pohjoismyrakkaa joskin talta osin ennuste vaihtelee paivittain.

 

Nyt nautimme noutopitsat (paikan toisesta kuppilasta ) ja pidamme tiivistunnelmaisen elokuvaillan silla ulkona sataa taas melkoisesti.

 

Mearra Nieidalla kaikki hyvin!