Pysähdyimme Sint Eustatius saarelle, lyhyemmältä nimeltä Statia. Arvatenkin tarkoituksemme oli juhlia Hollannin kuningattaren syntymäpäivää ja vallan siirtymistä tänään hänen pojalleen Willem Aleksanderille. Tämän Hollannille kuuluvan saarten pääkaupungissa Oranjestadissa olivatkin hulabaloot juuri alkamassa. Kaikilla tuntui olevan jotain oranssia päällä ja oransseja ilmapalloja oli ympäri kaupunkia.

Purjeveneilijät eivät saa täällä aikaiseksi ruuhkaa. Vierailijoita on sesonkiaikaan keskimäärin pari venettä päivässä. Purjehdusoppaiden mukaan täällä ei ole suojaisaa ankkuripaikkaa ja maininki tekee elämän hankalaksi. Ei se meitä häiritse, jos vähän keikuttaa, ja kaupungin edustalla oli useampi ilmainen poiju vapaana käytettäväksi. Ja kaupunki on mukava paikka. Asukkaita saarella on kolmisen tuhatta. Turisteja tänne vetävät eniten hyvät sukellusvedet.

Kolumbus tämänkin saaren ensimmäisenä eurooppalaisena löysi.1600-luvun alussa saarelle yrittivät ensimmäisenä perustaa sillanpääaseman britit ja sitten ranskalaiset. Ensimmäisen pysyvän siirtokunnan tänne perustivat pian heidän jälkeensä hollantilaiset ja erityisesti hollannin juutalaiset olivat aktiivisesti hankkeessa mukana.

Ensimmäinen sata vuotta meni siirtokunnalla maanviljelyä merkeissä. Sitten saaresta muodostui tullivapaana alueena vilkas kauppapaikka. Ennätysvuonna saarella 1700 lopulla vieraili 3500 laivaa, mikä teki siitä yhden Karibian, tai oikeastaan koko maailman, vilkkaimmista satamista. Kauppaa käytiin etupäässä uuden maailman maataloustuotteilla ja vanhan maailman teollisuustuotteilla ja tietenkin myös orjilla. Asukkaitakin oli kolme kertaa enemmän kuin nykyisin.

Statia oli tärkeä aseiden toimittaja itsenäisyystaistelua käyville Pohjois-Amerikan siirtokunnille ja se oli ensimmäisenä tunnustamassa Yhdysvaltain itsenäisyyden. Britit vetivät tästä herneen nenäänsä ja kävivät valloittamassa saaren ja karkottamassa sieltä kaikki kauppiaat ja juutalaiset 1700-luvun lopussa. Sen seurauksena saaren elinkeinoelämä romahti, tosin suhdanteet olivat jo ennen tätä kääntäneet kaupan laskuun. Oltuaan hetken brittien ja ranskalaisten kiistakapula saari sitten kuitenkin 1800-luvun alussa palautui takaisin Hollannin omistukseen.