Kesäiset ilmat, 25-30 astetta lämmintä, ovat jatkuneet. En kaipaa yhtään enempää lämpöä. Olemme viettäneet rauhallista laiturielämää. Veneestämme ei ole koskaan otettu niin paljon valokuvia kuin täällä. Jotkut pyytävät päästä veneemme kannelle, jotta heistä paremmin saisi kuvan yhdessä veneen kanssa. Yleensä nämä ovat Aasian suunnalta tulleita turisteja. Turistien lisäksi laiturilla vaeltelee paljon rakastuneita nuoria pareja.

Turismi on nykyisin Mauritiuksen tärkein valuuttatulon lähde. Toistaiseksi lama ei näytä pahasti iskeneen siihen. Asiaa varmaan auttaa, että turisteja tulee muualtakin kuin Euroopasta, erityisesti Intiasta. Ennen tärkein vientituote ja koko saaren elämänlanka oli sokeri ja se on tänä päivänäkin merkittävä. Saarella on laajat sokeriruokoviljelmät. Prosessista jätteeksi jäävillä kuiduilla pystytään tuottamaan 40% sähköenergian tarpeesta.

Maatalous on yllättävän monipuolinen. Hedelmien ja vihannesten lisäksi täällä viljellään mm. teetä ja kahvia. Leikkokukat on tärkeä vientiartikkeli. Riisinviljelyäkin on aloiteltu. Maatalouden monipuolistuminen jatkuu.

Merestä tulee hyvin kalaa. Syvänmeren kalastuksesta näyttävät vastaavan pääasiallisesti Kiinasta tänne tulleet kalastusalukset, jotka tuovat tonnikalansa paikalliselle tehtaalle purkitettavaksi. Paikalliset tietolähteeni kertoivat, että näissä aluksissa on työssä vankilapalvelustaan suorittavia kiinalaisia, jotka käyvät joskus öisin maissa pyydystämässä koiria ateriakseen.

Tekstiiliteollisuutta on paljon ja se pyörii myös suurelta osin vierastyövoiman varassa. Ajoimme saaren suurimman tehtaan ohi, jossa on 17.000 työtekijää, vuoden pestillä Sri Lankasta tulleita naisia. Kun työviisumi on päättynyt, heidän on palattava takaisin, mutta he voivat hakea sen jälkeen uudelleen töihin. Edes pariutuminen paikallisen miehen kanssa ei avaa pysyvää oleskelulupaa. Heidän on ensin mentävä ulkomailla naimisiin ja sitten vasta usean vuoden jälkeen voi anoa oleskelulupaa.

Myös sokeriruokoviljelmille tulee työntekijöitä köyhemmistä maista korjaamaan satoa. Palkkataso on niin matala, että se ei paikallisia kiinnosta. Työttömiäkin täällä on, mutta täällä ei saa työttömyyskorvauksia. Työttömyyteen voi olla syynä ruumiin tai sielun terveys, mutta ilmeisesti aina osa terveistäkin ihmisistä valitsee pummin elämän työteon sijasta. Kerjäläisiäkin näkee jonkin verran kaupungilla, mutta ei sen enempää kuin Suomessa.

Mauritius on myös Afrikan toiseksi tärkein finanssikeskus heti Johannesburgin jälkeen. Suuret hotellikompleksit ovat kansainvälisten sijoittajien investointeja. Liike-elämä näkyvältä osin ja nimen omaa pienyritykset näyttävät olevan aika lailla aasialaisten käsissä. Näin se oli Rodriguesillakin, vaikka siellä afrorotu on enemmistönä.

Port Luisin keskustassa aasialainen tapa tehdä asioita näkyy kadulla, jossa paikoin on ties minkälaista kojua ja kaupustelijaa ja tungosta. Osa levittelee tavaroitaan vain asfaltille ja myynti-intoa on niin kova, että se tuntuu suomalaisesta ahdistavalta tyrkyttämiseltä. Ja tyhmiltä turisteilta yritetään pietysti pyytää vähintään tuplahintaa. Kaupunki on likainen, ruma ja pimeän aikaa turvatonkin, mutta marinan lähiympäristö on siisti, viihtyisä ja myös iltaisin turvallinen.

Rakennusbuumi on meneillään. Eri puolilla saarta nousee mm. kauppakeskuksia. Tuollaisia Jumbon, Sellon tai Ison Omenan kokoisia komplekseja alkaa olla tusinan verran ja saarella on vain 1,2 miljoonaa ihmistä. Paikalliset sanovat, että ei tavallisilla ihmisillä ole varaa käydä niissä, mutta kummasti nuo parkkipaikat ovat täynnä autoja arkipäivinäkin. Tuskin ne turistien autoja ovat. Näitä käy saarella runsas miljoona vuodessa ja jos laskisi, että keskimääräinen loma on kaksi viikkoa, niin keskimäärin täällä oleilee 50.000 turistia. Heidän varassaan näitä kauppakeskuksia ei pyöritetä.

Huolimatta siitä, että elintaso on täällä maailmanlaajuisesti vertailtaessa melko korkea ja Mauritius on kehittymässä hyvinvointivaltioksi, niin palkkataso on suomalaisen näkökulmasta nykyisellä euron kurssilla laskettuna matala. Tavallinen työntekijä tienaa 250 euroa kuukaudessa. Koulutettukaan työntekijä ei voi odottaa pääsevänsä huippuansioihin. Esim. lääkärin palkka kunnallisella puolella ei ole kuin tuplaten korkeampi. Monet lääkärit ovatkin muuttaneet ulkomaille töihin.

Siinä voi jokainen laskeskella, kuinka paljon hotellin tai ravintolan pyörittämin kreikkalaisella tai espanjalaisella palkkatasolla maksaa täkäläiseen verrattuna. Euroopan markkinoilla Välimeren kohteilla on vielä matkojen takia etulyöntiasema, mutta eivät taida kiinalaiset tai intialaiset valita rantalomakohteeksi Etelä-Eurooppaa.

Kalliita ovat täälläkin hotellihinnat, ei sen puoleen. Mutta jos kustannukset ovat pienet ja asiakkaita riittää, se merkitsee kannattavaa liiketoimintaa. Busineksen perimmäinen tarkoitushan ei ole myydä mahdollisimman halvalla, vaan tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Ja pitkässä juoksussa kannattava liiketoiminta syö heikosti kannattavan pois.

Euroopassa ja Suomessa on kilpailukykyisesti mahdotonta tuottaa mitään, joka vaatii paljon työpanosta. Mutta eihän tässä kohta työpaikkoja tarvitakaan, kun väestö vanhenee vauhdilla. Ja eivät nuo valuuttakurssit onneksi mitään pysyviä ole. Nyt on vielä kiva matkustella, kun euro nykytasollakin on niin vahva valuutta.