Viime yö oli taas vilkasta laivaliikenteen osalta. Kolme alusta kävi alle kahden mailin päässä. Millekähän valtaväylälle olemme joutuneet? Emme ole tottuneet tällaiseen. Muutaman viikon ja yli kolmen tuhannen mailin ylityksillä Kanarialta Brasiliaan ja Chilestä Ranskan Polynesiaan emme havainneet kuin pari alusta. Nyt havaintoja on kymmenessä päivässä kertynyt parikymmentä.

Lukaisin amerikkalaisen Doctorowin historiallisen romaanin Marssi, joka sijoittuu Yhdysvaltojen sisällissodan aikaan. Jotkut ovat rohkeasti verranneet tätä romaania jopa Tolstoin sotaan ja rauhaan. Tämä on yksi lähihistoriamme erikoisimmista sodista. Sotilaalliset manööverit olivat usein varsinaista massateurastusta. Erikoiseksi sen tekee kuitenkin sotaan johtaneet syyt.

Yhdysvallat oli vapaaehtoisesti syntynyt valtioiden liitto. Ja vapaaehtoisesti siitä olisi myös pitänyt saada erota. Yksi syy sotaan varmaan oli halu säilyttää yhtenäisyys, mutta en kuitenkaan näkisi sitä tärkeimpänä syynä, joka oli periaatteellinen näkemysero orjuudesta. Pohjoisvaltioiden oli tietysti helpompi olla tässä asiassa periaatteellisempia, koska niiden vauraus ei perustunut orjuuteen. Mieleeni ei tule toista sotaa, jota olisi käyty eettisistä syistä, ainakaan näin yksioikoisesti.

Mielenkiintoinen on myös sodan jälkihoito. Ei ollut olemassa mitään suunnitelmaa, mitä kaikki vapautetut orjat sitten tekevät saatuaan vapauden. Ajatus, että plantaasinomistajien maat olisi pilkottu orjille, oli tietysti aivan liian sosialistinen. Kurjuudessa näiden vapautettujen orjien jälkeläiset vielä nykyäänkin yleisesti elävät. Ja jostain syystä, jos he nyt vaaliuurnilla edes viitsivät käydä, heillä on tapana äänestää orjuutta silloin kannattaneita demokraatteja eikä orjuutta vastustaneita republikaaneja.

Vaikka nykyisin Yhdysvalloista löytyy kaiken väristä, makuista ja hajuista suuntausta, niin valkoisen Pohjois-Amerikan syntyhistoria on hyvin uskonnollinen. Itärannikon siirtokunnat olivat leimallisesti uskonnollisia yhteisöjä, joiden jäsenet olivat siirtyneet uudelle mantereelle voidakseen vapaasti harjoittaa vakaamustaan. Silloin kun ne loivat ensimmäisiä jalansijojaan, niillä oli vain hyvää onnea, että intiaanit eivät tulleen pyyhkäisseeksi niitä kartalta. Jos näin olisi käynyt, meillä olisi nyt ehkä ranskaa puhuva Pohjois-Amerikka ja hyvin erilainen maailma. Nämä ovat historian kululle tyypillisiä pieniä sattumanvaraisia tapahtumia, joilla on suuret seuraukset.

Nyt on muistettava, että orjuudesta puhuttaessa tarkoitetaan hyvin monenlaista orjuuden astetta. Antiikin aikanakin se ulottui esim. kaleeriorjista sivistyneisiin opettajiin, jotka nyt olosuhteiden seurauksena, yleensä sotien melskeissä, olivat ajautuneet orjan asemaan. Orjat saattoivat tehdä raskasta ruumiillista työtä tai olla vaikkapa taloudenhoitajia. Orjuus oli myös perinnöllistä, orjaksi synnyttiin. Jos joku määritelmä pitäisi löytyä, niin se varmaan olisi se, että orjat olivat isäntänsä omaisuutta, vähän siihen malliin kuin Vanhan Testamentin aikana karja ja naisetkin. Orjalle ei ollut mahdollisuutta halutessaan lähteä muihin hommiin.

Yhdysvaltojen Etelävaltiossa oli helppo löytää perusteita orjuudelle vaikka itse Raamatusta. Olihan niitä orjia Vanhan Testamentinkin aikaan ja vieläpä Jumalan hyväksyvän katseen alla. Uudessa Testamentissakin annetaan ohjeita, miten kristityn orjan tulisi käyttäytyä ja miten kristityn isännän tulisi kohdella orjiaan. Tämä on taas hyvä esimerkki, miten Raamattu kuvaa sen ajan yhteiskuntaa ja ihmisten ajattelutapaa, jolloin se on kirjoitettu.  Jos se olisi Jumalan kirjoittamaa tai henkeyttämää tekstiä, niin olisihan Jumala voinut kieltää orjuuden tai Jeesus olisi voinut opettaa, että toisen orjuuttaminen ei ole kristitylle hyväksyttävää. Ei kai heidän totuutensa voida katsoa olevan historialliseen aikaan ja paikkaan sidottuja.

Ajatus orjuudesta tuomittavana asiana on hyvin nuori. Näkisin sen olevan seurausta antiikin filosofiasta ja demokratiakäsityksestä, joka laajeni pikku hiljaa käsittämään vapaiden miesten lisäksi kaikki ihmiset, jopa naiset. Ja toisaalta siihen vaikutti myös kristinuskon etiikka.