Terminal Náutico

Valentina
Mon 19 Jul 2010 18:19

Ensimmäisenä päivänä Brasiliassa maa vähän keinui jalkojen alla. Sadekausi on täällä lopuillaan ja aina silloin tällöin ripauttaa vähän (tai paljon) vettä.

 Nyt olemme kolmatta päivää Terminal Náutico da Bahian vierasvenesatamassa, joka on keskeisellä paikalla, mikä on hyvä maahantulomuodollisuuksia ajatellen. Ne olivat meiltä passintarkastusta lukuun ottamatta kesken viikonlopun takia, mutta eivät tällaiset asiat kuulemma täällä muutenkaan suju käden käänteessä, vaikka nyt tosin selviää jo käymällä vain kolmen viranomaisen juttusilla, kun ovat pudottaneet pakollisen käynnin terveysviranomaisten luona (ja ei kuulemma kannata yrittää viranomaisten pakeille shortsit jalassa tai voi ruveta asiat hankaloitumaan moisesta kunnioituksen puutteesta). Ja sama on aina edessä, kun tulee uuteen osavaltioon – tai poistuu osavaltiosta. Ja syytä lienee olla tarkkana, ettei tule sakkoja tai saa tullimaksuja ja arvonlisäveroa veneen (laittomasta) maahantuonnista. Latinalainen Amerikka onkin kuuluisa siitä, miten paljon se pystyy työllistämään tällaisia virkamiehiä. Mutta onneksi tämä ei ole mikään poliisivaltio ja mentaliteetti on brasilialaisen letkeä. Mutta loputkin muodollisuudet onnistuimme hoitamaan maanantaina aamupäivällä. Vain puolipäivää maahantulomuodollisuuksiin on ihan hyvä suoritus.

Maissa päivät täyttyvät kaikenlaisesta puuhastelusta. Veneilijän ajasta hyvin suuri osa menee päivittäisen elämisen askareissa ja erilaisissa huolto ja korjaustoimenpiteissä. Aivan pienet asiat vievät paljon enemmän aikaa kuin kotioloissa kuten esim. päivittäisten ostosten tekeminen: mistä löytää kaupat ja mitä löytyy kaupasta. Se on niin helppo kotona, kun tietää, mitä on tarjolla ja omassa kaupassa vielä, mistä hyllystä mitäkin löytyy. Toinen hyvä esimerkki on pyykin pesu. Euroopassa löytyy melko yleisesti marinoissa vielä kolikoilla toimivia pesukoneita. Täällä hyvä jos löytää edes marinoita. Vaihtoehdoiksi jää yrittää löytää pesulaa tai ryhtyä nyrkkipyykkiin, joka näkyykin olevan kruisailijoiden keskuudessa aika suosittu tapa hoitaa tämä asia. Nyt asia hoitui hyvin, koska Terminal Nautico välittää pesulapalveluja – se on niin keskeinen maahantulosatama, että ovat tottuneet hoitamaan näitä olennaisia asioita. Ja hintakin on edullinen.

Veneen ylläpito on ainakin yhtä työlästä kuin omakotitalon: siivoamista ja huoltamista ja korjaamista. Merellä aina joku paikka hajoaa. Tai sitten vaan huomaa, että jokin asia ei toimi riittävän hyvin ja pitää tehdä uusia virityksiä. Ehkä jonkinlainen karkea jako voisi olla, että valveilla oloajasta kolmannes menee purjehdukseen, kolmannes veneen ylläpitoon sekä sen ja miehistön huoltoon ja kolmannes on sitten vapaa-aikaa, esim. tutustumista ympäristöön tai vaikka lueskelua.

Seuraavalla kerralla kirjoitan vaikka Salvadorista, kunhan olemme siihen ensiksi ehtineet vähän tutustua.

JPEG image