15:20.10S 172:50.47W
Kanadalaisten
jälkeen saarelle saapui japanilainen Hama 35 jalkaisella mahonkiveneellään. Olin
tavannut hänet jo Neiafussa. Kaikki japanilaispurjehtijat, joita olen tavannut
(2 kpl) tai joista olen kuullut, ovat olleet yksinpurjehtijoita. En
tiedä, johtuiko väsymyksestä vai mistä, mutta kun Hama tiputti koukkunsa
kymmeneen metriin ja laski kettinkiä parikymmentä metriä, hän oli jo melkein
sylissämme. Soudin kumiveneellä hänen luokseen ja kävimme yhdessä akkuroimassa
kanadalaisten ja meidän puoleen väliin. Hama
on kuitenkin kova kundi. Hän on kiertänyt palloa ”väärään” suuntaan: Japanista
Hawaijille, sieltä Tahitille, Kap Hornille, Falklandille, Kape Towniin,
Fremantleen ja sieltä edelleen Uuden Seelannin kautta Tongalle. Ja miehellä on
ikää 71 vuotta! Näyttää tosin enemmän viisikymppiseltä. Hän tiesi paljon
Suomesta, koska hänen tyttärensä on ollut pari vuotta Jyväskylän yliopistossa
opettamassa. Haman jälkeen saarelle saapuivat Heikki ja Maila Asujamaa Kastehelmiveneellään, joka on edelleen ainoa samoilla vesillä liikkuva Suomalaisvene, jonka olemme nähneet sen jälkeen, kun lähdimme Kanarialta. Tapaaminen ei ollut mitenkään suunniteltu, vaikka tiesimme odottaa heitä. He olivat matkalla Samoalta Tongalle ja me taas Tongalta Samoalle. Oli kiva vaihtaa kuulumisia, kirjoja ja rahoja. Nyt
olemme jälleen matkalla eteenpäin. Heti lähtömme jälkeen kolme ryhävalasta ui
aivan keulamme editse. Ja vähän kauempana yksi jötkäle esitti
uimahyppyjään. |