Joku kysyi minulta tarkemmin ilmiöstä South Pacific Convergence Zone. En ole koskaan oikein ollut perillä meteorologiasta enkä ymmärrä sitä. Uusi Seelantilainen sääguru Bob McDavitt on kirjoittanut kirjan tästä asiasta.

Sen verran kuitenkin ymmärrän, että jos tuulet selvästi alkavat sekoilla ja olosuhteet viittaavat SPCZ:aan, kannattaa olla varuillaan. Brittiläinen kippari John M. Wolstenholme antaa tämän alueen purjehdusoppaassaan seuraavan neuvon:

There are a few rules that will assist you here…….

Reef down at night

Reef down if you see lightning (ESPECIALY if it’s to the NW of you)

Reef down if you hear thunder

Reef down fast if you get seabirds flying into the lee of your sails

Reef down if the sky looks ‘different’ or threatening

Reef down if you can make almost the same speed with less sail

Reef down if Bob issues a squall watch alert in his weekly newsletter

Reef down well in advance

Reef down to a sail area that will withstand fifty knots for a sustained period

Reef down so that the boat would be comfortable in sustained fifty knots

Jatkoimme matkaa epävakaissa olosuhteissa. Eri korkeudella olevia pilvikerroksia oli runsaasti. Välillä vähän tihuutti vettä. Pitkin päivää kuului kumeaa ukkosen jyrinää, mutta emme nähneet salamia. Purjehduksen kannalta olosuhteet olivat kuitenkin erinomaiset. Iso ja jenni ylhäällä jatkoimme matkaa sivumyötäisessä viittä solmua. Jos olemme kummatkin kannella ja seuraamme tilannetta, pystymme ottamaan reivit nopeasti. Ykkösreivi purjeissa pitää tarvittaessa ottaa alle minuutissa, kakkosreivi alle kahdessa ja kolmonen alle kolmessa.

Pian saavuimme seuraavalle vain parin kymmenen mailin päässä olevalle Gaun saarelle. Ankkuroimme luonnonkauniiseen lahteen, josta kuitenkin oli jonkin verran matkaa lähimpään kylään. Rantauduimme kumiveneellä läheiselle hiekkarannalle korallimuodostelmia väistellen. Koska oli laskuvesi, jatkoimme rantaa pitkin kohti kylää. Rannalla tapasimme alkuasukkaita, jotka keräilivät kotiloita ja simpukoita ja kalastivat.

Sitten mangrove rannalla muodostui sen verran tiheäksi, että lähdimme etsimään reittiä sisempää. Kun aikamme hortoilimme sademetsässä, löysimme kylään johtava kärrypolun. Matkalla näimme useita pienviljelijöitä, jotka keräilivät kopraa ja hoitelivat possujaan.

Sellainen mielikuva minulle on näillä saarilla tullut, että vaikka koko muun maailman talous romahtaisi, niin elämä näillä pikku saarilla jatkuisi melko lailla samaa rataa ehkä joistain nykyajan pikku mukavuuksista tinkien.