Niuatoputapu
Niuatoputapu on varsin syrjäinen saari. Turisteja ei täällä juuri
tapaa. Yhteysalus poikkeaa parin kuukauden välein ja pieni lentokone kerran
viikossa. Purjeveneitä vierailee kuitenkin saarella satakunta
vuosittain. Asukkaita saarella on seitsemisen sataa ja kyliä on päätien
varrella kolme. Lauantaina teimme kymmenen kilometrin kävelylenkin suurimpaan
kylään. Kauppoja täällä on muutama, mikä tarkoittaa sitä, että jonkun talossa
käytetään yhtä huonetta kauppana. Ulospäin ei heti huomaa, että kyseessä on
kauppa. Paljon ostettavaa ei kuitenkaan ole. Täällä vaihdantatalous on kunniassaan ja veneilijöiden kanssa
tehdään mielellään vaihtokauppoja. Valitettavasti meillä ei ole paljon
annettavaa emmekä toisaalta tarvitse paljon. Mutta aivan pikku esineilläkin
kuten kynät, koukut, tupakka, muovirasiat ja paristo on
vaihtoarvoa. Sunnuntaina meidät oli kutsuttu kylään sunnuntailounaalle erääseen
perheeseen, jolla on tapana auttaa purjehtijoita maahantulomuodollisuuksien
järjestämisessä (ankkuripaikka sijaitsee eri kylässä kuin viranomaiset ja
VHF:ään ei yleensä saa vastausta ja veneestä ei pitäisi poistua, ennen
viranomaisten vierailua). Söimme kalaa, mustekalaa ja rapua
kookosmaitokastikkeessa sekä taroa ja leipäpuun hedelmiä, jotka ajavat
saarelaisille saman asian kuin peruna ja riisi joissain muissa maissa. Teimme
heille jälkiruuaksi lettuja vadelmahillon kanssa (olimme Chilessä ostaneet
vadelmia säilykepurkissa). Illalla he kävivät vierailemassa ja tutustumassa
veneeseemme. Saarelle iskeytyi tsunami pari vuotta sitten ja monet rakennuksista
tuhoutuivat. Onneksi se tuli päiväsaikaan ja ihmisillä oli paremmat
mahdollisuudet juosta karkuun. Uhreja oli vain kymmenkunta. Tsunamin aiheutti
Samoan lähellä tapahtunut maanjäristys, mutta kansainvälisen median huomio ei
kiinnittynyt tähän pikku saareen, joka kärsi ehkä sen kaikkein pahimmat
seuraukset. Uudesta Seelannista ja Australiasta saatiin pian hätäapua ja uusia mökkejä pystytettyä. Täällä ei onneksi tarvitse rakentaa kunnallistekniikkaa uudestaan, mutta monet perheet menettivät sen vähänkin omaisuuden, mikä heillä on. Rakennukset ovat varsin yksinkertaisia ja huonekaluja ei juuri ole. Keittäminen tapahtuu pihalla avotulella tai lämmittämällä kivistä ja sementistä tehty uunipesä, jossa poltetaan ensin nuotio ja sitten laitetaan ruuat hautumaan uuniin, joka peitetään esim. vilteillä. Koulut ja
perusterveydenhuolto on järjestetty, mikä arvatenkin johtuu kansainvälisestä
tuesta, jota Tonga kehitysmaana saa. Ihmiset puhuvat yleisesti ainakin jonkin
verran englantia, jonka opiskelu aloitetaan jo
lastentarhassa. Sunnuntai-illalla lahdelle saapui toinenkin vene, kanadalaispariskunta, joka on kolmetoista vuotta viettänyt elämää merten mustalaisina, ensin Karibialla ja Etelä-Amerikassa ja nyt he ovat ylittämässä Tyyntä valtamerta. |