Olen jo pidempään epäillyt kulkuvalomme, maston huipussa olevan tricolorin, toimivuutta. Se on Lopolightin ledeihin perustava malli. Tyynellä valtamerellä se mielestäni toimi vielä ok. ehkä vielä Intiankin valtamerellä. Purjehtiessamme Etelä-Afrikan itärannikkoa, ystävämme Mike, joka oli samaan aikaan rannikkopurjehduksella, sanoi meille, että hänestä se toimii ihan ok. St.Helenan ankkuripaikalla pyysin naapuriveneitä katsomaan pimeällä, miten se näkyy. Heidän mielestään se näytti toimivan hyvin, vaikka läheltä katsottuna riittävästä kirkkaudesta ei mitään varmaa voi sanoakaan.

Mutta valkoisen valon heijastus tuulensuuntamittariimme ei ollut mielestäni kuten ennen. Ja punaista ja vihreää sivuvaloa ei kannelta havainnut. Niinpä sitten kiipesin mastoon selvittämään asiaa. Valkoisista diodeista suurin osa näytti toimivan, mutta niiden kirkkaus ei ollut riittävä. Vihreistä suurin osa oli pimeinä ja toimivistakin osa liian himmeitä, punaisista vain pari yksikköä oli enää toimintakuntoisia.

Onneksi meillä on alemmat kulkuvalot varalla. Niitä käytämme yleensä vain moottorilla ajettaessa, koska maston puolivälissä olevan ajovalon tulisi olla niiden yläpuolella. Mutta ne perustuvat perinteiseen tekniikkaan ja kuluttavat valitettavan paljon virtaa. Näkyvyyden kannalta mastonhuipussa olevat kulkuvalot ovat myös paremmat. Tosin pienveneiden kulkuvalojen kantama on niin vaatimaton, että asialla ei laivojen kannalta tavanomaisissa aallokko-olosuhteissa ole juuri merkitystä, koska he tähystävät korkealta komentosillalta.

Tässä on yksi ledien ongelma. Toimintakyvyn heikkenemistä ei usein huomaa, koska valovoimakkuus alkaa hiipua pikku hiljaa. Ja se on usein alun alkaenkin vaatimaton, lähellä vaadittavaa alarajaa. Alle 12 metrisellä aluksella se on kaksi mailia, mikä ei avomeriolosuhteissa ole juuri mitään.

Silloin kun ostin tämän tricolorin, ledien kehuttiin  kestävän 100.000 tuntia, eli käytännössä pidempään, mitä huviveneen elinkaaren aikana kertyy yöpurjehdusta. Näin suurista lupauksista on jo luovuttu. Mutta meidän tapauksessamme käyttötunteja on tullut vain muutama tuhat. Kyllä ledien sentään sen verran pitäisi kestää. Tämä ei kuitenkaan ollut minulle yllätys. Kruisailijoiden keskuudessa jutut liikkuvat nopeasti ja olen kuullut, että Lopolightin valojen kanssa on ollut ongelmia.

Tässä taas hyvä esimerkki siitä, miten käy kun hyväuskoisena ostaa kalliin merkkituotteen ja uskoo saavansa laatua. Voisi kuvitella, että kalliin tuotteen laatu olisi parempi. Usein yritykset kuitenkin käyttävät kalliimmasta hinnasta saadun lisähyödyn laadun sijasta markkinointiin. Tärkeämpää kuin hyvä tuote on se, että asiakkaat uskovat saavansa hyvän tuotteen. Hömppätuotteiden osalta pidän asiaa yhdentekevänä, mutta en esimerkiksi kulkuvalojen osalta.

Monien ihailemalla markkinataloudella on kääntöpuolensa: hämäämistä, valehtelua, petkuttamista, ahneutta jne. Kukahan kirjoittaisi kirjan ”Markkinat ja moraali”. Tässä tapauksessa kysymyksessä on varmaankin ollut yrityksen kokemattomuus uuden teknologian soveltamisessa. Mutta kenelläkään vilpittömästi ajattelevalla ja liike-elämässä johtavassa asemassa olleella ei pitäisi olla harhaluuloja markkinatalouden moraalista. Kaikkina aikoina yhteiskunnan parempiosaisilla on kuitenkin ollut suuri tarve löytää ideologiset perusteet omalle vauraudelle ja vallalle.