34:22.40S 53:16.83W

Valentina
Wed 22 Sep 2010 15:14

Ensimmäiset kaksikymmentä tuntia tultiin sumussa. Kalastusaluksista ei ollut harmia. Aivan alkumatkasta oli joitain tutkahavaintoja. Arvelinkin, että kun menemme riittävän kauaksi merelle ja kun lisäksi matka lähimpään satamaan koko ajan kasvaa, niin tuskin mihinkään sumaan joudumme (siellä, missä on yksi, on myös useampi).

Tähystys oli käytännössä vain tutkan varassa ja AIS apuna. Se onkin verraton laite, vaikka ei katakaan kaikkia aluksia ja joskus olemme havainneet myös, että aluksen, jonka pitäisi siinä näkyä, näkyy vain välillä tai joskus ei ollenkaan. Siinä mielessä tutka on luotettavampi. Mutta AISin antama info on tarkempaa. Nytkin yöllä näimme tutkassa aluksen lähestyvän kohti. Mastossa aallokossa heiluvan tutkan antama sijaintitieto ei kuitenkaan ole tarkkaa. Nytkin olisimme epäröineet koko ajan, mahtaako laiva tulla päälle vai ei. AIS kertoi, että ohi menee runsaan puolen mailin päästä. Nyt meille jäi tehtäväksi tarkkailla, että alus ei tee mitään odottamatonta kurssimuutosta. Siitä se jostain vierestä meni ja sumutorvella meille soitteli.

Aluksi menimme koneella, sitten purjehtien, sitten taas koneella, ja nyt taas purjeilla. Tällaista se on kruisailijan elämä. Ei se niin nöpönuukaa ole, miten edetään, kunhan edetään. Sää on seljennyt ja aurinkokin paistaa. Saalinkiin olemme nostaneet jo Uruguayn kohteliaisuuslipun. Pingviinejä näkyy paljon enemmän kuin aikaisemmin. Liekkö pitävät kylmästä vedestä. Veden lämpötila on enää 12 astetta. Ilmeisesti täällä on siis myös kaloja, ehkäpä myös kalastajia. Mielenkiintoista päästä tutustumaan Uruguaylaiseen kalastuskulttuuriin, valitettavasti taas öiseen aikaan.