Perjantai-iltapäivästa maanantaiaamuyöhön tuulet puhaltelivat myrskylukemissa, mutta maanantaipäivänä tuulet tyyntyivät ja nostimme veneen ylös anodien vaihtoa ja kevyttä pesua varten. Samalla tuli suoritettua koeajo uudella moottorilla. Tiistaina lähdimme ylittämään Cookin salmea ja kevyistä tuulista huolimatta salmessa puhalteli kahdeksaa m/s ja pääsimme taas purjehtimisen makuun.

Jätimme taaksemme viihtyisän ja kauniin Wellingtonin kaupungin. Tämä on yksi niistä muutamista näkemistämme paikoista, joissa voisi viettää pidemmänkin ajan tai muuttaa vaikka asumaan. Edessä on kuitenkin Marlborough Sounds, jota pidetään ehkä Uuden Seelannin hienoimpana veneilykohteena.

Cookin salmen ylityksessä pitää ottaa huomioon paitsi salmeen kanavoituvat tuulet myös sinne pakkautuvat vuorovedet ja sisään meno vuonoihin on ajoitettava oikein, ellei halua taistella usean solmun virtaa vastaan. Tällä kertaa ajoitukset onnistuivat paikallisten purjehtijoiden neuvoilla aivan nappiin.

Keskiviikkona tuulten ennustetaan taas navakoituvan ja nousevan torstaina myrskylukemiin. Tämä on täällä muuten aivan normaalia, mutta nyt on tammikuu ja keskikesä ja paikalliset ovat sitä mieltä, että tämä on hivenen epätavallista. Koko alkukesä on ollut tuulisempi ja sateisempi kuin yleensä. Nyt säät ovat kuitenkin olleet sikäli hyvät, että koko ajan on ollut aurinkoista. Miehistöllä naama onkin alkanut jo aurinkorasvoista huolimatta punertamaan.

Nyt olemme kuitenkin päässeet sisälle Marlborough Soundseihin ja ne muodostava suojaisan purjehdusalueen. Yöksi jäimme ankkuriin kauniiseen lahteen Tory Channelin varrella ja Helinä, Katja ja Juha ovat valmistelemassa gourme-illallista.