Tänään oli taas yksi niistä päivistä, jonka olisin suonut jäävän väliin. Aamulla Helinä ilmoitti, että DuoGen vetogeneraattorimme on taas epäkunnossa. Ja nyt meillä ei enää ole tarvittavia varaosia. Lähdimme improvisoimaan korjausta rautasahan, porakoneen ja liiman kanssa. Saa nyt sitten nähdä kestääkö. Helinä epäilee, minä olen optimistinen. Jos ei kestä, niin sitten jätämme jääkaapin pois käytöstä. Onneksi meillä ei ole siellä kovin paljon tavaraa.

Seuraavaksi lähdimme tekemään vettä watermakerilla ja samalla lataamaan akkuja. Se ei toiminut. Jonkun aikaan askarreltuamme löysimme vian eräästä kolmitieventtiilistä. Aluksi en ajatellut vian löytyvät sieltä, koska olimme edellisellä kerralla sen purkaneet ja kasanneet vikaa etsiessämme. En saanut sitä täysin toimimaan. Vedenteko onnistuu nyt, mutta makeavesihuuhtelu sen jälkeen ei. Asia ei ole enää kiireellinen. Mutta meidän on käytettävä watermakeria useammin, koska suolavettä ei saa jättää sinne seisomaan pitkäksi aikaa. Venttiili on kuitenkin saatava korjattua.

Juuri kun saimme tämän asia kuntoon, petti meillä yläkaijan köysi, jonka varassa kahden spinnupuomin välinen liitos on. Pahaksi onneksi viritys rojahti alas juuri siten, että keulakajuutan pienemmän tuuletusluukun akryyli-ikkuna särkyi. Ja Helinä oli aivan sattumalta juuri sillä hetkellä ikkunan alla. Onneksi sai vai pari naarmua siruista. Ikkunaa ei saa merellä korjattua. Teimme siihen muovikankaasta tilapäisen suojan, joka estää enimpien roiskeiden ja sateiden sisääntulon. Tiiviiksi sitä ei tietysti saa. Onneksi mitään kovia kryssikelejä ei ole tiedossa. Silloin aallot huuhtoisivat keulakantta.

Köyden poikkihankautuminen ei ole ihme. Meillä on kymmenen köyttä, joilla hallitsen perhospurjettamme. Täysmyötäisessä vene keikkuu puolelta toiselle ja olemme ajaneet välillä turhan kovissa tuulissa. Köydet ovat tehneet blokeissa miljoonia kertoja hankausliikettä. Sanotaan, että hankaus on valtameripurjehtijan suurin ongelma. Olen tarkkaillut köysiä ja pyrkinyt välillä muuttamaan hankauskohtia. Nyt kuitenkin köysi, vanha tosin, hankautui poikki kohdasta, jota en ollut odottanut. Ja seurauksetkaan eivät olisi olleet pahat, ellei metallinen osa olisi sattunut iskeytymään juuri ikkunaan.

Miksi ihmeessä ongelmat kasautuvat aina samalle päivälle? Nämä kaikki olivat täysin toisistaan riippumattomia asioita. Tässä ilmanalassa tuli päivän mittaa hikoiltua litroittain vettä, kun touhusi korjausten kanssa. Mutta matka jatkuu.

Eikä tässä kaikki. Satelliittipuhelimen modeemin kanssa ilmeni illalla ongelmia. Meillä on suuria vaikeuksia saada yhteyttä. Jos blogipäivityksiä ei tule, niin todennäköinen ongelma on siinä, että emme saa yhteyttä serverillemme.