Tuuli on vaihdellut sopivasta liian heikkoon, mutta olosuhteisiin nähden olemme edenneet kivasti ja keskittyneet etupäässä kirjojen lukemiseen.

Hiljattain lukaisin Björn Wahlroosin viime vuonna ilmestyneen kirjan markkinat ja demokratia. Nalle on kirjoittanut ihan hyvän kirjan. Minusta on aina ollut hauska seurata hänen provokatiivisia lausuntoja, joita hän antaa pilke silmäkulmassa. Toisin asioista ajattelevat tarttuvat heti syöttiin ja hän ilmiselvästi nauttii aikaansaamastaan kohusta. Tämä kirja sen sijaan pyrkii olemaan tieteellinen. Se myös hyvin valottaa hänen markkinoimaansa maailmankatsomusta.

Yhdyn pitkälle hänen lähestymistapaansa, sillä hän analysoi taloutta historiallisesta näkökulmasta. Minusta tuntuu, että on vieläkin paljon ekonomisteja, jotka kuvittelevat talouden olevan jonkinlainen matemaattisesti mallinnettava kone ja uskovat, että kuin vain löydetään riittävästi dataa ja tarpeeksi hyvät mallit, niin talouden kulkua voidaan ennustaa kuin planeettojen liikkeitä. Ekonometrialla on kyllä tärkeä merkitys. Sitä voidaan käyttää päätöksenteon apuvälineenä ja mallien avulla voidaan esim. testata, mitä mahdollisia vaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä voisi olla. Vaikka tulevaisuutta ei osattaisikaan ennustaa, niin voidaan esimerkiksi karsia pois vaihtoehtoja, joihin ei ainakaan kannata ryhtyä, tai estimoida toimenpiteiden sopivaa mitoitusta. Se on paljon parempi kuin yrittää täysin sokkona tehdä päätöksiä.

Kaikki taloudet ovat tietysti historiallisen kehityksen tuotetta ja taloustiede on osa käyttäytymistiedettä ja heijastaa ihmisten sosiaalisia ja psykologisia taipumuksia, jotka ovat taas riippuvaisia paitsi biologisesta olemuksestamme myös kulttuurievoluutiosta. Tämän asian tiesi myös taloustieteen isä, Adam Smith, vaikka hänestä ei yleensä muisteta paljon muuta kuin teos Kansakunnan varallisuus ja käsite näkymätön käsi. Hän kirjoitti yhtä laajasti ja hyvin myös moraalifilosofiasta ja psykologiasta (taloustiedettä ja psykologiaa ei tietysti silloin ollut edes olemassa itsenäisenä tieteenä, vaan ne olivat osa yhteiskuntafilosofiaa).

Yksi ehdottoman tärkeitä edellytyksiä talousjärjestelmän ja itse asiassa koko yhteiskunnan toiminnalle on se, että pääosa yhteisön jäsenistä uskoo siihen. Tiede ja ideologia kulkevat taloustieteessä käsi kädessä. Vaikka Wahlroosin teos sisältää paljon terävää ajattelua ja hyviä perusteluja hänen talousideologialleen, niin historialliset perustelut jäävät aika kapealle pohjalle. Mutta lähestyminen taloutta historiallisesta viitekehyksestä käsin on ongelmallinen kenelle tahansa. Historia itsessään on puoleksi tiedettä ja puoleksi tarinan kertomista. Sieltä voi kukin valita sopivat johtopäätöksiään tukevat tarinat tai keksiä kokonaan omia.