Perth

Valentina
Mon 23 Apr 2012 01:32

Perthin alueella asuu runsas 1,5 miljoonaa ihmistä, mikä on yli ¾ koko Länsi-Australian parista miljoonasta asukkaasta. Kävimme lauantaina keskustassa tepastelemassa ja ajelemassa keskustan ilmaisilla busseilla ympäriinsä.

Fremantlesta pääsimme sinne paikallisjunalla puolessa tunnissa. Asemat, niin kuin kaikki paikat täällä yleensäkin, ovat siistejä ja hyvin ylläpidettyjä. Matkalla on mukavia asuinalueita. Omakotivaltaisia ovat tämänkin kaupungin lähiöt. Vanhat rakennukset ovat hyvin hoidettuja ja uusien rakennusten moderni arkkitehtuuri on miellyttävää. Ne edustavat rentoa kivaa suunnittelua eikä niiden päätarkoitus ole herättää huomiota. Erikoisuuden tavoittelu ja oman erinomaisuuden alleviivaaminen kun niin helposti muodostuu arkkitehtuurissa kompastuskiveksi.

Myös kaupungin keskusta on viihtyisä, vaikka paremmin viihdyn Fremantlessa. Tulimme takaisin Swan jokea pitkin yhteysaluksella. Matka kestää runsaan tunnin kauniiden maisemien läpi. Matkan varrella oli useita venekerhoja ja meneillään oli viikonlopun purjehduskilpailutapahtuma, johon osallistui erikokoisia veneitä useita satoja, ellei peräti yli tuhatta.

Laaja jokialue muodostaa suojaisan purjehdusalueen, mutta siinä on yksi haittapuoli. Sieltä ei pääse avomerelle siltojen ali muuta kuin laskemalla maston. Siellä oleviin purjeveneisiin, isoihinkin, on aivan yleisesti suunniteltu systeemi, jossa etustaagin irrottamalla ja kahden keulapuomin avulla laskemalla saa saranoidun maston kipattua nurin. Paikalliset purjehtijat ovat minulle kuitenkin kertoneet, että se on niin vaivalloinen operaatio, että ei sitä kovin usein viitsi tehdä.

Sunnuntaina kävimme vierailulla Perthin rahapajassa, joka perustettiin pian kultaryntäyksen jälkeen, joka alkoi 1890-luvun alussa. Sen seurauksena Perthin väkiluku hetkessä kymmenkertaistui 160.000:een. Australiassa on löydetty valtaosa maailman suurimmista kultahipuista, joista isoimpien paino mitataan kymmenissä kiloissa. Mutta niin kuin näissä kultaryntäyksissä aina on käynyt, muutamat onnekkaat vain rikastuvat. Kullan teollisesta tuotannosta malmin rikastuksella on tullut kuitenkin tärkeä osa Australian teollisuutta ja maa on 264 tonnin vuotuisella tuotannolla kolmanneksi suurin tuottaja 10 prosentin osuudella (ykkönen on Etelä-Afrikka / 15% ja kakkonen Yhdysvallat / 12%). Maailmalle tuotetusta kullasta menee 2/3 koruihin ja suurin yksittäinen markkina on köyhä Intia.

Australian päävientiartikkeleja näyttävät olevan kaivannaisteollisuuden tuotteet, maatalous- ja jossain määrin metsä- ja kalataloustuotteet, ja näyttää noita turistejakin täällä olevan. Paikallisetkin vähän ihmettelevät, että eihän täällä juuri mitään tuoteta. Viedään rautamalmia Kiinaan ja ostetaan sieltä sitten televisioita. Näillä peruselinkeinoilla on kuitenkin saavutettu hyvä toimeentulo ja varmaan siihen on auttanut demokraattinen yhteiskuntajärjestys sekä liberaali talouspolitiikka. Jostain luin, että elintaso on korkeampi kuin esim. Yhdysvalloissa, Saksassa ja Suomessa.