Aika on kulunut nopeasti Apialla. Kaikki venekunnat, joiden kanssa olemme jutelleet, ovat juuttuneet tänne pidemmäksi aikaa kuin olivat aikoneet.

Sosiaalinen elämä tässä pikku marinassa on ollut vilkasta ja olemme tutustuneet uusiin ihmisiin. Erityisen paljon täällä on ollut veneitä Yhdysvalloista ja saksankieliseltä alueelta. Edellisen selittää ehkä se, että heistä monet haluavat poiketa ensin viereisellä saarella kotimaassaan eli Amerikan Samoalla. Jälkimmäisen ehkä se, että tämä on joskus ollut Saksan siirtomaita. Tosin en siitä taustasta ole havainnut muita merkkejä kuin saksalaisten tänne joskus perustaman Vailima olutpamimon.

Perjantaina marinaan saapui toinenkin suomalaisvene 41 jalkainen Contessa ketsi Nicone, jonka omistaa sveitsiläis-suomalainen pariskunta Peter ja Leena. He ovat alkujaan lähteneen liikkeelle Kroatiasta ja vene oli kuulemma yksinkertaisempi rekisteröidä Suomeen.

Samoalla tuntuu olevan elinvoimainen oma kulttuuri ja ihmisillä on selvästi voimakkaampi kansallinen identiteetti kuin esim. Suomessa. Mutta tietysti kaikki kansainväliset hömpötykset ovat rantautuneet tännekin. Aidosti omaleimaisia kulttuureja ei enää löydy kuin jostain viidakon kätköistä, jossa vaeltelee vielä joitain eristäytyneitä keräilijäheimoja.

Urheilun saralla Samoa on erityisesti kunnostautunut rugbyssa, mikä luultavasti sopiikin hyvin heidän ruumiinrakenteelleen. Odotukset ovat korkealla Uudessa Seelannissa alkavissa lajin MM-kisoissa.

Bussit ovat täällä kauniimpia kuin muualla näkemämme. Lähes kaikki linja-autot ovat Toyota- tai Nissankuorma-autojen rungon päälle paikallisesti väsättyjä ja hauskan näköisiä. Ne ovat kivasti ja yksilöllisesti maalattuja. Tosin vähemmän niitä olemme käyttäneet, koska linjat eivät oikein ole avautuneet meille ja 2-4 eurolla pääsee taksillakin minne tahansa kaupungin alueella. Lähes aina kuitenkin tyydymme apostolinkyytiin.

Pidän samoalaisten värimaailmasta. He painavat täällä itse tekstiilejä. Kaupunki on täynnä pikku pajoja. Teetätimme minulle paidan ja Helinälle kaksiosaisen puvun. Käsinpainettu kaunis tekstiili maksoi 20 euroa ja siihen päälle räätälintyö 15 euroa.

Tämä on yksi purjehdusmatkamme mukavimmista paikoista.

Ohessa joitain kuvia. Ensimmäisessä harjoitetaan heittoverkkokalastusta.