Eilen
minulle sattui pieni onnettomuus kumiveneen kanssa. Olin ennakkoon saanut tiedon
kanadalaisesta purjeveneestä, joka oli tulossa tänne ja moottori oli pois
pelistä, koska he olivat saaneet köyden potkurin ympäri ja potkuriakseli oli
jotenkin päässyt vääntymään.
Kun
näin heidän tulevan, otin yhteyttä VHF:llä ja kysyin, tarvitsevatko he apua
poijun poimimisessa. He ilmoittivat, että he yrittävät hoitaa asian itse.
Mielestäni tämä kuulosti järkevältä, koska ulompana oli vapaita poijuja ja
niiden ympärillä runsaasti tilaa manöveerata pelkillä purjeilla.
Ihmeekseni he tulivatkin suoraan meidän ohi kohti kaikkein
rannimmaista poijua, mikä oli kaikkein huonoin valinta. Näin heti heidän
lähestymisyrityksestään, että nyt menee pieleen ja pahasti. Otin köyden ja
hyppäsin kumiveneeseen. Myös toisesta veneestä Alaskalainen seilori Paul riensi
apuun.
Vene
oli lähestynyt poijua pelkällä kolmosreivi isossa ja väärällä halssilla.
Epäonnistuneen poijun poimimisyrityksen jälkeen ei ollut enää pakoreittiä. Toisella halssilla pakoreitti olisi
ollut olemassa. Tuuli ja aallot painoivat kohti rannassa olevaa koralliriuttaa.
Keulapurjeen avulla olisi ollut pienet mahdollisuudet jiipin kautta pakoon. He
yrittivät kuitenkin vendaa ilman riittävää vauhtia ja jäivät tuulen silmään.
Riutta oli enää 30 metrin päässä.
Yritin
tarjota köyden päätä miehistölle, mutta veneessä oli paniikki ja pasmat
sekaisin. Sitten yritin seisoallani itse solmia köyttä veneen keulaan, jolloin
aalto kippasi kumiveneen nurin. Siinä hötäkässä perämoottori kastui ja sen koppa
irtosi ja putosi syvyyksiin.
Onneksi Paul onnistui kumiveneellään ja vähän isommalla
perämoottorillaan kääntämään purjeveneen keulan tuulensilmän yli ja työntämään
sitä eteenpäin. Vene oli pelastettu. Ilman Paulin apua he olisivat päätyneet
riutalle, jossa aallokko olisi hakannut veneen päreiksi.
Oma
varomattomuuteni ja epäonnistumiseni jäi harmittamaan. Perämoottorin koneisto
olisi kyllä elvytettävissä. Huuhtelimme sen heti makealla vedellä, kuivasimme ja
laitoimme VD-neljäkymppistä. Mutta ei siitä ilman koppaa tule käyttökelpoista.
Ehkä huomenna sukeltelen kirkkaassa vedessä ja katselen, jos se näkyisi parissa
kymmenessä metrissä. Toisaalta tämä Argentiinasta käytettynä ostettu
perämoottori on joka tapauksessa ollut meille väliaikaisratkaisu. Mutta en
tiedä, milloin seuraavan kerran olemme paikassa, jossa voisi tehdä
perämoottoriostoksia. Useimmiten olemme kuitenkin ankkurissa paikoissa, joissa
emme käytä moottoria, vaan soudamme maihin.
Tärkeintä kuitenkin oli, että suurempi katastrofi vältettiin.
