Matka on jatkunut suotuisissa tuulissa twistlerpurjeemme siivittämänä. Pääsiäissaari näkyy jo horisontissa. Korkein huippu on 1850 metriä.

Suomessa kun meiltä on kyselty matkastamme, yleensä yksi ensimmäisiä kysymyksiä on, mitä oikein syömme pitkillä ylityksillä. Itse emme etukäteen ole paljon päätämme vaivanneet tällä asialla, vaan ostamme ennen lähtöä paikallisesta elintarvikeliikkeestä mitä mieleemme sattuu juolahtamaan ja mitä on tarjolla. Ehkä tähän on osittain vaikuttanut se, että joskus olemme harrastaneet paastoamista ja tiedämme tarvittaessa tulevamme toimeen ilman ruokaakin. Vesi on asia, johon näillä ylityksillä pitää suhtautua vakavasti ja varautua pahimman varalle. Ilman ruokaa tulee toimeen viikkotolkulla.

Ensimmäisten päivien aikana syömme tuoretavaroita ja puolivalmisteita, kuten esim. salaatteja ja kananugetteja. Kun ne on käytetty, siirrymme kuivamuonaan. Tuore leipä kestää noin viikon verran. Tällä kertaa olimme onnekkaita, koska löysimme Puerto Monttin isosta supermarketista Wasan ruisnäkkileipää. Edellisen kerran tämä ihme tapahtui Las Palmasin Corte Inglés tavaratalossa (Espanjan Stockmann). Sen vielä ymmärtää, kun siellä on paikallista suomalaista ja ruotsalaista populaatiota, mutta että Puerto Monttissa. Kassa vähän katseli, kun kävimme ostamassa repullisen näkkileipäpaketteja – jäi niitä paikallisillekin muutama paketti terveysvaikutteisten tuotteiden hyllyyn. Nostan hattua Wasan markkinoinnille, svenskipossut osaavat.

Hedelmiä meillä on aina jonkin verran mukana. Omenat säilyvät parhaiten, mutta eräkohtainen vaihtelu on suuri. Ripustamme hedelmät kattoon verkkopussiin roikkumaan, jolloin ne eivät veneen keikkuessa hakkaa toisiaan vasten. Eilen söimme viimeisen omenamme.  Juureksista meillä on mukana perunoita, joskus myös porkkanoita.

Juotavista meillä on mukana veden lisäksi iskukuumennettua maitoa, tuoremehua, kivennäisvettä ja tietysti viiniä ja olutta. Mutta silloin kun olemme kulussa, emme nauti jälkimmäisiä. Niistä tulee vain veltto unelias olo ja keskittyminen häiriintyy.

Aamupäivällä nautimme brunssin yhdentoista aikoihin. Iltapäivällä on kahvi ja illansuussa päivällinen. Mitään välipaloja emme pitkiin aikoihin ole nauttineet.

Aamiaiseksi meillä on teetä, leipää (+juusto), jugurttia (tänään menivät viimeiset) sekä puuroa tai muroa tai keitetty kananmuna. Dadonen aktiviajugurtit ovat Chilessä sieltä kalleimmasta päästä, mutta silti puolet halvempia kuin Suomessa

Kahvin kanssa meillä on ensimmäisinä päivinä kahvileipää. Tällä matkalla oli kolmeksi päivää erinomaista omenatorttua. Sen jälkeen meillä on ollut vaihtelevasti suklaata, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, energiapatukoita ja sipsejä.

Pääruokana meillä on ollut kolme kertaa risottoa (juusto, juusto+meetwursti, simpukka + lohi), kolme kertaa keittoa (herkkusieni, parsa+maissi, tomaatti) ja näkkileipää, kaksi kertaa tonnikalapastaa, munakas + teeleivät, purkkihedelmäsalaattia ja homejuustonäkkileipiä sekä kaksi kertaa lohkouuniperunat ja makkaroita.

Makkarat säilyvät hyvin vakuumissa. Ne ovat olleet Argentiinassa ja Chilessä mielestämme parempia kuin Suomessa. Valikoima on huomattavasti laajempi ja tarjolla on myös paljon pientuotantoa. Olemme kuitenkin ehtineet tutustu tarjontaan vain pintapuolisesti. Muuta lihaa emme juuri ole syöneet, vaikka sitäkin meillä joskus on ollut vakuumipakattuna.

Kalan pyynti vetouistimella olisi ihan järkevää. Meiltä se on kuitenkin jäänyt, mutta kun olemme maissa, tilaamme ravintolassa usein kalaa.

Yksi tekijä bunkrauksen kannalta on se, onko veneessä pakastin. Monilla on, meillä ei emmekä ole osanneet sellaista kaivat. Mutta nyt tarvitsisimme lukijoilta neuvoa, jos jollain sattuisi olemaan kokemusta jääkaapeista.

Jääkaappimme käy nimittäin koko ajan ja lopputulos ei ole kovin kummoinen. Ja virtaa tietysti kuluu aivan liikaa. Missähän olisi vika? Onhan täällä paljon lämpimämpää (vesi +23), mutta olemme ennenkin jo olleet tropiikissa ja jääkaappi on toiminut paremmin.

Yksi mahdollisuus voisi olla, että freonit olisivat osittain karanneet. Näin meille kävi 2006 ja Kuresaaressa löysimme korjaajan (Külm Kalle) joka laittoi sisään uudet freonit. Haistelin sitten laitteellaan ja totesi, että tuolta vuotaa ja korjasi vuodon. Oli sitä mieltä, että koska oli näin uusi laite, niin kyseessä oli valmistusvika.