Keskiviikkona illallisvieraanamme oli tanskalainen Paul. Hän on tällä hetkellä täällä yksin, koska vaimo on käymässä Tanskassa. Heillä on 14 metrinen vankasti rakennettu one-off ketsi. Sen ensimmäinen omistaja rakensi sen live a board elämää varten, mutta kun se oli valmis, vaimo ei ollutkaan innostunut vaihtamaan elämäntyyliä ja siitä seurasi avioero. Kaiken lisäksi vaimo omisti veneestä puolet ja se oli pakko myydä. Näin Paul päätyi veneen omistajaksi.

Chilen kanavissa heiltä hajosi viime vuonna moottori. Yhdessä pikku kylässä he yrittivät ensin kolme kuukautta korjata sitä paikallisen mekaanikon avustuksella, mutta lopulta totesivat, että ei siitä enää konetta tule. Uuden koneen hankintaan ja asentamiseen kuluikin sitten seuraavat neljä kuukautta.

Me olemme jatkaneet vuosihuoltoa. Eilen ja tänään saimme vinssimme huollettua. Kahdeksan vinssin purkamiseen, putsaamiseen, rasvaamiseen ja kokoamiseen menee kahdelta ihmiseltä työpäivä. Pari ensimmäistä kerrosta pohjamaalia on jo levitetty.

Maalit tuulivat Santiagosta parissa päivässä. Olemme käyttäneet Hempelin Antifouling Globic maalia. Se ei kai ole Itämerellä sallittujen huvivenemaalien joukossa. Ensimmäisen kerran maalasin sillä kuitenkin Suomessa, kun lähdimme pariksi kesäksi Iso-Britannian kierrokselle ja sitten, ennen kun lähdimme Kanarialle 2009.

Edellinen maalaus oli Lanzarotella viime toukokuussa. Maalin hinta oli parikymmentä prosenttia halvempi kuin Suomessa. Täällä Chilessä hinta oli edelleen tippunut parikymmentä prossaa (rahteineen Santiagosta tänne, josta on 15 tunnin ajomatka). Pitänee purjehtia vielä kauemmaksi ennen seuraavaa maalausta.

Miksiköhän tuotteet maksavat Suomessa usein paljon enemmän kuin muualla? Markkinoiden pienuus ei taida selittää asiaa, koska Viron markkinat ovat vielä pienemmät, mutta kilpailu tuntuun siellä toimivan tehokkaammin. Ehkä suomalaiset ovat niin eteviä myyntimiehiä. Tai kuluttajista on vain kiva maksaa kunnon hinta hyvästä tavarasta.

Me olemme joka tapauksessa olleet tyytyväisiä maaliin. Sitä tosin myydään vain 20 litran tölkeissä ja meillä se merkitsee sitä, että voimme laittaa neljä kerrosta. Meillä ei vielä olisi ollut mitään tarvetta uudelleen maalaukseen, mutta koska emme tietä, milloin seuraavan kerran olemme paikassa, missä saamme veneen ylös ja voimme ostaa maalia, tämä oli sopiva hetki maalaukselle.

Vieressämme kunnostaa viisikymmentä vuotta vanhaa Lanchaa (paikallinen perinteinen puuvene) santiagolainen kippari lomapuhdetöinään. Hänellä on apunaan hollantilainen lankomies, joka kertoi, että kippari on kuuluisa chileläinen kokki – täälläkin ovat muodissa nuo kokkisota kamppailut TV:ssä. Jos joskus eksymme pääkaupunkiin, meille olisi kutsu tulla vierailemaan hänen ravintolaansa.

Ensi viikoksi on luvassa sateita, joten yritämme saada maalauksen hoidettua ennen sitä. Näyttää siltä, että meille ei muutamaan päivään tule vapaa-ajan ongelmia. Kun ihmettelin förstille, että naapurillamme on kummallinen tapa viettää lomaa, hän kysyi, että onko mielestäni tämä vinssien rasvaus sitten yhtään parempi tapa. Mutta tässä onkin se ero, että me emme ole lomalla, vaan live a board ihmisiä, vähän niin kuin elämäntapaintiaaneja.