Puerto
Aguirresse sujui tankkaus, vierailu Armadan pakeilla ja ostosten teko
joustavasti (tosin ei siellä paljon ollut ruokakaupassa ostettavaa). Itse kylä
ei varsinaisesti ole vierailun arvoinen. Löysimme kolme ravintolaa, mutta mikään
niistä ei ollut sellainen, että olisi herättänyt ruokahaluamme. Kylällä oli
paljon deekkiksellä olevaa porukkaa. Vaikka intiaanikulttuurit on tuhottu, niin
geenit ovat jääneet jäljelle. Porukka on enemmän tai vähemmän intiaanien
näköisiä.
Täällä
Patagoniassa on alkuperäisistä intiaaniheimoista vain jotain hajanaisia rippeitä
enää jäljellä, ei juuri muuta kuin joitain yksilöitä, jotka voivat sanoa
olevansa xxx-intiaaneja. Heimoista on tehty selvää aseellisesti sekä tuhoamalla
mahdollisuudet oman perinteisen luontaistalouden harjoittamiseen. Valkoisten
tuomat sairaudet ja tuliliemi ovat täydentäneet hävityksen.
Puerto
Aguirre ei ollut niin viihtyisä kylä kuin Puerto Edén. Myös koirat olivat
Aguiressa erilaisia Eedenin rauhalliset ja ystävälliset hauvelit. Täällä ne
jatkuvasti rähisivät keskenään. Aamulla viiden jälkeen heräsin koiratappelun
ääniin. Myös laituri näytti olevan kylän kohtaamispaikka ja vähän meluisa.
Kuuden jälkeen aamun sarastaessa kalastajat jo alkoivat tehdä lähtöään.
Ajattelin, että nyt nostamme mekin kytkintä. Olimme jo niin tottuneet hiljaisiin
ankkurilahtiin, joiden rauhan rikkovat vain lintujen liverrys ja vuoristopurojen
solina.
Yleensä tulen hyvin toimeen koirien kanssa. Olen täällä maailmalla
tarkkailut niiden käyttäytymistä ja miettinyt, miksi se on niin erilaista eri
paikoissa. Yleispiirteenä voisi sanoa, että niissä paikoissa, joissa olemme
käyneet, koirat ovat rauhallisempia ja ystävällisempiä kuin Suomessa. Mistähän
tämä johtuu?
Yhtenä
selittävänä tekijänä pitäisin ihmisten käyttäytymistä. Koiran suhtautuminen
vieraisiin ihmiseen heijastaa niiden omistajan mielenlaatua. Suomalaiset ovat
sellaista epäluuloista ja vähän aggressiivistakin kansaa. Koira aistii isäntänsä
mielenlaadun ja käyttäytyy sen mukaisesti. Täällä Etelä-Amerikassa ihmisten
suhtautuminen vieraisiin on lähtökohtaisesti ystävällistä ja avointa.
Matkamme jatkui entistäkin lämpöisemmässä kelissä. Nyt
iltapäivälämpötila kipusi jo reilusti yli kahden kymmenen. Iltapäivällä
saavuimme varsin mielenkiintoiseen Marinaan, josta kerron enemmin, jahka olemme
siihen tutustuneet.
