Eilen
puolilta päivin tilaamamme koillistuuli sitten heräsi. Kaivoin pitkästä aikaa
esiin Twistler-perhospurjeemme (tästä olen kertonut joskus blogissamme
Kanarialta Kap Verdelle). Purjeen virittämisessä on aina iso työ. Purjeen ja
puomien säätämistä varten käytän yhteensä kymmentä köyttä ja alkuvalmisteluissa
on aina oltava huolellinen, että kaikki on reititetty oikein. Sen jälkeen
purjeen nostaminen on helppoa, samoin lasku, mutta onhan siinä oma työnsä taas
pakata kaikki.
Mutta
purjehtiminen sillä on palkitsevaa. Nytkin mainingista huolimatta purje pysyi
hyvin vedossa, eikä se myöskään ole kovin herkkä muutoksille tuulen suunnassa ja
voimakkuudessa. Ja vetää minusta yhtä hyvin kuin spinnu. Iltapäivä sujuikin
kauniista kevätauringosta nauttien.
Illalla tuuli sitten voimistui noin 10 m/s ja puuskissa tietysti
enemmän. Vaihdoimme spiirattuun jenniin, jolla ajelimme sivumyötäisessä
aamuyöhön, jonka jälkeen tuuli laski ja kääntyi sivutuuleksi. Jatkoimme isolla
ja jennillä.
Aamulla tapahtui muutos huonompaan suuntaan. Tuuli voimistui ja
kääntyi vastaiseksi. Tämä oli odotettu. Sääennusteiden perusteella tiesimme,
että muutos on tulossa, mutta millainen. Tällä kertaa olin kolme päivää ottanut
kahden eri firman ennusteet. Yleensä kaikki ennustavat samaa ja lisäksi enempi
vähempi väärin. Vaikka tälläkin kertaa peruskuva oli sama, niin ennusteet
poikkesivat purjehduksen kannalta merkittävästi niin tuulen suunnassa,
nopeudessa kuin muutosten ajoituksessa. Lisäksi kummatkin muuttivat kolmen
päivän kuluessa jatkuvasti perjantain ennustetta.
Se
mikä yllätti minut, oli erittäin vaikea aallokko. Sanovat, että Biskajalla
tuppaa olemaan ikävä aallokko. Olisikohan tässä samantapaisesta ilmiöstä
kysymys. Mannerlaatta nimittäin ulottuu satakunta maila merellä, jonka jälkeen
syvyys tippuu aika nopeasti sadasta metristä 3-4 kilometriin. Tällöin idän ja
etelän väliltä kohti rantaa tuleva aallokko muuttuu ikävän teräväksi ja
kuoppaiseksi..
Totesimme pian, että purjehtimalla ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa.
Kääntyä takaisin tai rantautua paljon aikaisemmin, mikä olisi tarkoitus ja
lisäksi paljon ikävämmällä tavalla. Koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään
myrsky vaan sellainen vähän toistakymmentä m/s puhaltava navakka tuuli, jatkamme
nyt tiukkaa vastaista koneella + isopurje kolmosreivissä.
Isopurje tasapainottaa menoa, mutta kyllä siellä kannella ja
sitloodassa on aika märkää, vaikka ei sadakaan. Mutta mikäs tässä on
istuskellessa salongin punkassa blogia kirjoitellessa, kun Helinä hoitaa tätä
merenkulullista puolta.
