Jo tavaksi muodostuneella ankkurin tarkistussukelluksella yhytin pohjassa peräti kolme saunajakkaran kokoista kilpikonnaa. Lisää tuli vastaan, kun räpylöin takaisin Leewayn uimatasolle. Kilppareita oli lahdella todella runsaasti eivätkä ne olleet erityisen arkoja. Snorklaajan ne päästivät varsin lähelle. Myös pelkästään sitloodasta veden pintaa seurailemalla saattoi lyhyessä ajassa tehdä useita havaintoja. Nämä kilvekkäät laiduntavat pohjassa kasvavaa levää, mutta käyvät tietenkin aina välillä ylhäällä haukkaamassa happea.

Lyhyen jollamatkan päässä olevan Pigeon Islandin ja sen viereisen pikkuluodon, Petit Iletin, ympärillä on Jacques Cousteaun nimeä kantava vedenalainen luonnonpuisto. Sinne päräytimme heti 13.4. aamulla Fredi Nykäsellä, joksi kumijollamme olemme ristineet. Nimensä etymologiaa en lähde tässä nyt kovin tarkasti selvittämään, mutta jotain tekemistä sillä on kyllä mainitun perässä roikkujan käyttäytymistaipumuksien kanssa. Cousteaun puisto on suosittu sukelluskohde. Meidän lisäksemme siellä uiskenteli, paitsi melkoinen määrä erilaista veden elävää, myös suurehko joukko sekä snorklaajia että laitesukeltajia. Varmaankin tästä syystä alueen varsinaiset asukkaat vaikuttivat suorastaan kesyiltä ja tuttavuutta niiden kanssa saattoi tehdä aivan lähietäisyydeltä - hieno kokemus. Valitettavasti GoPro-kameramme akku oli täysin hengetön, joten kuvat veden alta jäivät tällä kertaa ottamatta.