Viimeisen matkavuorokauden aikana saimme hyvän 10-15 m/s sivumyötäisen tuulen ja saavuimme puoliltapäivin hyvin syöneenä ja levänneenä Lajesin satamaan Floresin pienelle saarelle, joka on läntisin Azoreiden saarista. Jälleen kerran niin kuin niin monella aikaisemmallakin ylityksellä tulimme tankit (150+80l) ja varakanisterit (6x20l) lähes täynnä polttoainetta perille. Sitten Karibian Neitsytsaarten olemme käyttäneet konetta vain watermakerin pyörittämiseen ja satamamanöövereihin. Ajamalla koneella hetkellisissä tyvenissä olisimme saattaneet voittaa yhden matkavuorokauden.

Nyt Neitsytsaarilta meni Bahamalle 8 matkapäivää ja sieltä Azoreille 13 päivää. Matka on 850+1670=2520 mailia, mutta vanavettä tuli mutkittelun seurauksena 950+1700=2650 mailia. Tuntuu siis kokemuksemme perusteella aika turhalta raahata mukana niin paljon polttoainetta. Toisaalta jos sattuisi rikivaurio, niin toimintasäde koneella on hätätapauksessa suurempi. Enemmän meillä polttoainetta menee rannikkopurjehduksilla. Usein ei jäädä odottelemaan tuulia muutaman kymmenen mailin matkan takia tai tunnin parin siirtymisen takia ei aina edes viitsitä nostaa purjeita.

Monilla suora ylitys Karibialta Azoreille ei ole ollut tämän nopeampi, päinvastoin, vaikka matka on 500 mailia lyhyempi. Kieromatkassa Bermudan kautta on se hyvä puoli, paitsi että Bermuda on mukava matkakohde, että todennäköisyys saada hyvät tuulet ovat paremmat. Ja jos oletamme, että sääennuste on 4-7 vuorokautta suurin piirtein oikea, niin tällöin voi lisäksi odottaa sopivaa lähtöhetkeä sekä Karibialla ja Bermudalla ja valita siis puolelle matkapäivistä sopivat tuulet.

Syrjäisimmissä maailmankolkissa olemme törmänneet elämäntapapurjehtijoihin, joilla aikataulut ovat venyvä käsite. Jonkun päivän kuluttua tarkoittaa ehkä muutaman viikon kuluttua. Ensikuussa tarkoittaa ehkä vuoden kuluessa ja vuoden päästä taas mahdollisesti joskus tulevaisuudessa. Karibialla elämä on ainakin tähän aikaan vuodesta hektisempää. Vuokraveneilijät ovat tietysti sidottu aikatauluihin. Mutta omalla veneelläänkin purjehtijat ovat kesän kynnyksellä siirtämässä venettään telakalla tai purjehtimassa pois hurrikaanialueelta, tyypillisesti vielä hankkimalla lisää miehistöä siirtopurjehdukselle. Näillä taas on rajoitetusti lomaa ja lentoaikataulut. Sitten tulevat lisäksi siirtokipparit, jotka purjehtivat muiden veneitä Karibialta Välimerelle ja heillä on sovitut aikataulut. Luulen, että tämä selittää nykyisin vallalla olevan yleisen strategian lähteä täysin tankein ja kansi täynnä kanistereita suoraan kohti Azoreja, sen sijaan, että valittaisiin perinteisempi kiertoreitti Bermudan kautta. Suorareitti on sen verran lyhyempi, että hyvällä tuurilla tai riittävällä löpömäärällä se saattaa mennä meidän kokoisella veneellä parissa viikossa. Huonolla onnella sen sijaan matkaan voi hyvinkin tuhraantua kuukausi.