Olemme jo vähän ehtineet tutustua kaupunkiin. Tässä suuresti edesauttaa pakollinen viranomaiskierros, joka on nyt erityisen tärkeä, koska aiomme poistua maasta muutaman päivän päästä. Passipoliisi oli varsin ystävällinen ja tehokas toimissaan. Siellä tapasimme erään laivojen papereita selvittävän agenttifirman kuskin, joka lupasi hoitaa meille kyydin tulliviranomaisten juttusille, koska oli itsekin sinne menossa.

Olimme ajatelleet hoitaa homman vasta arkena, mutta ajattelin, että jos asia näin kätevästi hoituu, niin hoidetaan sekin samalla reissulla. Oli viikonloppu ja siksi kuulemma erikoisjärjestelyt. En ryhdy nyt kertomaan yksityiskohtaisesti koko värikästä tapahtumaketjua, koska se edellyttäisi pienen novellin kirjoittamista, mutta loppujen lopuksi homma jäi kiinni vielä tullin päällikön leimasta ja allekirjoituksesta, mutta saimme muuten valmiit paperit mukaamme ja lauantai-iltana tullipäällikkö tuli ystävällisesti koputtelemaan veneellemme ja iski leimat papereihimme. Tänään saimme kuntoon saapumispaperit satamaviranomaisilta ja enää meiltä puuttuu heidän lähtöleimansa. Kaikki viranomaiset ovat olleet kovin ystävällisiä ja auttavaisia, ja siksi tuntuu vaikealta uskoa niitä vaikeuksia, joihin jotkut veneilijät ovat epäilemättä törmänneet.

Tämä venekerho ei ole niitä kaikkein hienoimpia, mitä olemme nähneet, mutta paikkana tämä on aika kaunis ja siisti, ehkäpä kaikkein viihtyisin niistä pursiseuroista, joissa olemme vierailleet. Satamamaksu on noin 15 euroa yöltä.

Itse kaupunki ei ole kovin viehättävä. Rakennuskanta on aika huonossa kunnossa ja tämä näyttää selvästi vähemmän vauraalta seudulta kuin edelliset osavaltiot. Mutta pelkästään tämän satamakaupungin perusteella ei tietenkään voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Alkujaan tämäkin on tietysti portugalilaisten siirtolaisten intiaaneilta 1700-luvulla valloittamaa ja asuttamaa maata. Mutta 1800-luvulla tänne saapui sankoin joukoin siirtolaisia Italiasta, Saksasta ja Itä-Euroopan maista. Alueen suuret pampat ja ilmasto ovat olleet erityisen suotuisat karjanhoidolle ja maanviljelykselle ja maatalous on edelleenkin pääelinkeino.

Tämä on gauchojen maata. Hevosia on joka puolella tienvarsia laiduntamassa, usein ilman liekanarua ja aitausta aivan vapaana. Mutta näyttää siltä, että osa karjapaimenista on siirtynyt neljällä jalalla kulkevasta satulasta kaksipyöräisen satulaan, koska moottoripyöräilijöitä on selvästi enemmän, mitä aikaisemmin olemme havainneet.

Huomenna onkin osavaltion oma juhlapäivä, Gauchojen päivä. Mikäli oikein ymmärsimme, sitä vietetään myös joskus 1800-luvulla tapahtuneen sodan muistoksi. Tällöin tämä alueeltaan Uruguayta suurempi osavaltio pyrki itsenäistymään, mutta Brasilian sotavoimat voittivat. Tänä päivänä kukaan tuskin haaveilee itsenäistymisestä, koska ilmiselvästi elo osana suurta Brasilian liitovaltiota on parempi ratkaisu.

Siellä koto Suomessakin monet vielä uskovat, että Suomen ei olisi pitänyt liittyä Euroopan Unioniin, koska tällöin luovumme liian suuresta osasta itsenäisyyttämme. Aivan kuin unionin ulkopuolella muka osaisimme hoitaa asiat niin paljon hienommin. Sanoisin, että päinvastoin nyt meillä on mahdollisuus ottaa kaikki hyöty irti EU:sta ja kukaan ei estä meitä hoitamasta omia asioitamme paljon paremmin kuin muut. Mutta se onkin sitten eri juttu, onko meillä siihen kykyä. Ja mitä kulttuuriin tulee, niin on aivan oma asiamme, haluammeko kehittää omaleimasta kulttuuria vai päätyä vain apinoimaan kansainvälisiä virtauksia.

Taloudellinen integraatio niin Euroopassa kuin koko maailmassa edesauttaa myös suuresti välttämään kansainvälisiä konflikteja, joiden riski on aivan olennaisesti vähentynyt. Nyt kun vielä saataisiin pistettyä loppu paikallisille sodilla kehitysmaissa ja eliminoitua kaikenlaiset pomminheittelijät. Ehkä sekin päivä vielä joskus nähdään.

EU:n vastustajille olen yrittänyt ehdottaa tutustumista avoimin mielin historiaan, kuten esim. Rooman tuhatvuotiseen valtakuntaan tai vielä varhaisimpiin suurvaltoihin, tai vaikka Yhdysvaltoihin ja Brasilian liitovaltioon ja etsimään sieltä osviittaa sille, onko laaja erilaisista osista muodostuva valtio tai valtioliitto hyödyllinen vai haitallinen ja onko yhteinen valuutta hyödyksi vai haitaksi. Mitähän järkeä siinäkin olisi, jos Yhdysvalloissa ja Brasiliassa kaikilla osavaltioilla olisi oma valuutta? Mutta valitettavasti tämä taitaa kuitenkin olla ihmisille uskon asia ja sijaa ei jää objektiiviselle hyötyjen ja haittojen puntaroimiselle.