Anya
Wed 6 Dec 2006 20:00
"16:05.565N 45:05.046W"
 
 
 
 
Anyan lokikirja 6.12.06 osa 2/AMu
 
Tänään itsenäisyyspäivän aamuna klo 08 vahdin vaihtuessa söimme 4 viljan puuron, tuoretta uunissa paistettua sämpylää, hilloja, kahvia.Finlandia soi aluksen keskusradiossa. Sitloodan pöydällä oli pieni Suomen lippu, ilma on kaunis, tuulta idästä eli perästä 11 m/s ja vauhtia on 9 kn molemmin puolin.Klo 10 laivan aikaan meni 1000 nm raja rikki eli maaliin on noin 5vrk:n matka. Lähetimme ARC toimistoon jakeluun tiedotteen itsenäisyyspäivästä ja toivotimme erityisesti oman maan aluksien henkilökunnalle hyvää ja turvallista purjehdusta onnittelujen lisäksi.
Olemme tosiaan taittaneet vauhdilla matkaa, yli 200nm päivämatkat ovat jo tavanomaisia.Nopeusennätys surfissa 12.8 kn! Suuren valtamerelle tarkoitetun aluksen edut tulevat juuri näissä olosuhteissa esiin. Raskas tuuli ja pitkä maininki kantavat hyvään vauhtiin aluksen suuresta uppoumasta huolimatta.
Tuulta on luvassa jatkossakin ja näissä olosuhteissa olemme perilla maanantaina. Laiva-aika on meillä se aika, jonka mukaan vahdit vaihtuu ja asetetaan siten,että aamuvahti herää valoon ja valmistettuun aamiaiseen. Aamiaisen valmistelee koiravahti 04--08 ja jäljet siivoaa aamuvahti 08-12, joka juuri oman vahtini osalta päättyi. Laivakello lyö lasit ja pitää heleällä äänellään mielet herkkänä. UTC kulkee nyt 2h edellä ja kun tulemme St.Luciaan niin laiva-aika ja paikallinen aika ovat sama. On mukava huomata, että vähitellen kaikki saavutta tasapainon levon ja vireyden välillä. Herätessä klo 4 vahtiin kyllä väsyttää mutta pari minuuttia myöhemmin ruorissa elämä hymyilee, kuu paistaa, valkoiset vaahtopäät kohisevat. Olemme saaneet joka yö lisää valoa kasvavan kuun avulla.
Yhtäkään kauppalaivva ei ole näkynyt Cap Verden jälkeen. Purjeveneitä kyllä ilmaantuu toisella halsilla äkisti ja tuntuu kuin olisimme Turun moottoritien Helsingin päässä ja ihmetellään kuka nyt onkaan väistämisvelvollinen.
Tänä aamuna on pesty koneellinen pyykkiä.Valkoiset paidat hulmuavat takatäkillä narussa. Aluksessa on erinomaiset isot pyykkipojat. Istumalaatikko pestiin ja kuurattiin makealla vedellä itsenäisyyspäivän illallista valmistellen. Valaanpelotteluvesi pumpattiin mereen ja odööri oli hirvittävä. Syypääksi sovittiin eilen syöty Jalostajan hernesoppa, jonka Kari oli ruudittanut sipulilla ja johon kulutettiin suuri määrä aiemmin jo mainitusta Auran sinapista. Niin tietysti, espanjan vehnästä tehdyt plätyt rundasivat mukavasti kokonaisuuden.
Tässä kirjoitellessani ohjaushytissä on noin 30 astetta. Pilssiin hajonnut maitotölkki ja sen hajuhaitat pestään makeavesiletkun ja kloorin avulla. Aluksessa on todellakin tavanomaisissa kodeissakin käytössä oleva (puutarha)letku makeaa vettä varten mutta myös voimakkaalla pumpulla varustettu paloruisku, jonka upeaa kaarta paikalliset ihailivat Las Palmasista lähtiessä ja tulemme ruiskuttelemaan uudelleen St.Luciaan saapuessa. Tietysti Finlandian(Sibelius/Segerstam/HFO) soidessa.
 
Joka aamu ja ilta käydään läpi kovimmille hankauksille ja vedolle altistuvat köydet. Ja aina löytyy korjattavaa, jonka Mikke ja Ville näppärästi ja ammattitaidolla fiksaavat. Tänä aamuna huomasimme, että genuan rullan foili oli alapäästään irtoamassa. Vika saatiin nopesti diagnosoitua ja hetkessä korjattua ja vältyimme pahemmalta. Aiemmin korjattiin watermakerin vuoto. Kurkistettuamme konehuoneseen neuvoimme Mikaa vaihtamaan tiivisteen ja sen löydyttyä vuoto saatiin hetkesä hallintaan.
Kaikilla fleetissä asiat eivät ole menneet yhtä suotuisasti. Mustang menetti mastonsa 2.12, Compromisen kippari murtui ja jouduttiin evakuoimaan 4.12, Nunki törmäsi valaaseen ja viimeinen PAN-PAN eilen kertoi, että Y-not on menettänyt ohjailukykynsä.Täytyy myöntää, että kunnioitukseni pienten veneiden perhemiehistöjä kohtaa täällä aavalla on selkeästi kasvanut. Jatkuva häälyminen,maininki ja navakka tuuli, kuumuus,makean veden vähyys, lyhyet levot ja ahdas pentry vaativat miehistöltä sitkeyttä ja voimaa. Meidän suorituksemme biminin alla mukavasti seilaten ei yllä lähellekään.