Aika Azoreilla 3.8. - 24.8.09
Namihani
Orvo Siimestö
Sun 23 Aug 2009 17:39
|
Hei kaikki blogin lukijat!
Olen viettänyt Azoreilla kohta kolme viikkoa. Tulin
tänne lentokoneella 3.8. Katja, Jari, Erika ja Kalle Kolehmaisen sekä
Raili (Riley) Tevän kanssa. Saavuimme tänne Sao Miguelin saarelle Ponta
Delgadaan juuri parahiksi viettämään kapteenin syntymäpäivää. Vietimme sitä koko
joukolla. Vihavaisen Olli ja Junnukin olivat vielä paikalla.
Ensimmäinen viikko Azoreille oli vilkasta aikaa.
Tutustuimme saareen ja ihastelimme tuhansia ja tuhansia erivärisiä kukkivia
hortensioita. Oli juuri paras kukinta-aika. Ponta Delgadan vanha kaupunki on
viehättävä vanhoine rakennuksineen, aukioineen, kahviloineen ravintoloineen ja
kauppoineen. Vanha kirkko on kaunis. Viihdyimme myös veneellä. Lapset
pulikoivat vedessä tai hyppivät puomin päältä veteen. Lapsista oli hauskaa myöa
katsella kaloja ja kalastella niitä haavilla. Teimme myös päivän purjehdusretken
Vila Franco do Campoon.
Erikoinen kokemus oli delfiinien katseluretki.
Näimme varmaan yli kaksisataa delfiiniä leikkimässä ja hyppimässä vedessä. Oli
varmaan delfiinien sukukokous koolla.
Mieleenpainunut näky oli sunnuntai-iltana, kun
Katja, Jari, Erika ja Kalle lähtivät vanhasta kaupungista hotelliin kauniin
hevosvaljakon vetämissä vaunuissa. Se oli kaunis päätös heidän Azorien
matkalleen. Kone vei heidät takaisin Suomeen maanantaina.
Väki väheni. Meitä jäi tänne Pepe, Riley, kapteeni
ja minä. Teimme monena iltana päivällisen veneessä ja istuskelimme veneen
avotilassa satamaelämästä nauttien. Hotellimme oli lähellä, joten siirtyminen
veneeseen ja takaisin kävi helposti. Vuokrasimme auton, ja tutustuimme saareen
itäosaan. Se oli kaunis. Näimme taas paljon hortenssioita ja lehmälaumoja
kiviaidoin erotetuilla laitumilla. Riley lensi
takaisin Suomeen seuraavana maanantaina.
Viimeisen viikon vietin kolmestaan kapteenin ja
Pepen kanssa. Teimme purjehdusretken yli 90 merimailin päähän Terceidan
saarelle. Kapteeni kirjoitti siitä viime blogissa. Minun kannaltani menomatka
muistutti matkaa Visbyyseen aika rankkoine keleineen, jossa alhaalla kajuutassa
käynti oli suuri ponnistus. Paluumatka sensijaan oli leppoisa aurinkoisen ja
lämpimän sään vallitessa. Oli jopa uimapukukeli. Saari oli kaunis ja näkemisen
arvoinen.
Kiitän kaikkia purjehdukseen osallistuneita, kun
jaksoitte kovissa keleissä ja vastatuulessa tuoda Namihania Azoreille. Toivotan
onnea myös tulevalle osuudelle Madeiralle ja Kanarialle. Kiitokset etukäteen
myös miehistölle!
Lennän huomenna vähän haikein mielin takaisin
Suomeen.
Terveisin
Marja-Liisa
|