Viime yönä jatkoimme twistlerillä. Tuuli oli vähän friskannut ja tosituuli oli n. 7 m/s suoraan perästä. Purje oli parhaimmillaan ja etenimme kuutta solmua. Puolilta öiltä menin herättelemään Helinää ruorivuoroon. Sisällä havaitsin, että nyt tapahtui jotain. Kurkistni ulos ja meillä ei enää ollut purjetta.

Arvasin heti, mitä oli tapahtunut, ei ollut paljon vaihtoehtoja. Falli oli pettänyt. Purje oli vielä kiinni kummankin puomin päässä ja muutoin veneemme alla. Ei kun pelastamaan purjetta. Se etu tässä oli spinnuun  verrattuna, että ei tarvinnut ottaa ensin isoa alas. Irrotin köydet toisen puomin päästä ja ryhdyimme toisesta skuuttikulmasta kiskomaan purjetta ylös. Se onnistui siihen asti hyvin, kunnes piti saada sisäänvetosukka ylös. Sen sisällä oli kymmeniä litroja vettä ja saman verran painoa. Kyllä se sieltä lopulta nousi. Purje oli kyllä aika sotkussa ja selvittelemiseen meni aikaa. Sitten vähän kuivattelimme purjetta ennen pakkaamista ja matka jatkui vähän hitaammin kahdella spiiratulla keulapurjeella.

Tässä selvisi yksi sukan huonoista puolista. Twistlerissämme se on kuitenkin välttämätän. Alkuun kokeilin zero-code tyyppistä rullalaitetta, jossa purje rullaantuu keskellä kulkevan liikkinarun ympäri. Se ei monestakaan syystä ollut toimiva ratkaisu. Myös assymmetrisessä spinaakkerissa minusta sukka on paikallaan, koska siinä ei ole niin paljon muuta viriteltävää, mutta spinnuun en valitsisi sukkaa. Minusta se on selkeämpi ilman sitä. Tosin sukan kanssa pakkaaminen helpottuu ja alasvetovaiheessa on vähemmän riskejä, että purje vaurioituu.

Päivällä sitten kiipesin mastonhuippuun katsomaan, mitä oli tapahtunut. Sakkeli oli yksinkertaisesti vääntynyt hajalle. Tämä sakkeli tuli mukana, kun ostin 12mm spinnuköyden. Mitähän roskaa ne taas minulle olivat myyneet. Kyllä venetarvikeliikkestä ostettu tunnetun köysivalmistajan pitäisi osata mitoittaa 12mm köyteen sopivan kestävä sakkeli.

Löysin varastoistani vastaavanlaisen, mutta vähän vahvemman pikasakkelin leikarilla ja laitoimme sen tilalle. Teimme tankit täyteen makeaa vettä ja kaivon sitloodan säilytyslaatikoista vajaan sadan litran paljun (näitä saa edullisesti Biltemasta eri kokoisia, mustia paksua pehmeää muovia, haisevat uusina pahalle, mutta ajanoloon haju haihtuu, niihin on hyvä järjestellä laatikossa olevia tavaroita). Nostimme ensin purjeen ylös, otimme sen ulos sukasta ja laskimme kannelle. Huljuttelimme sitä osa osalta paljussa, jotta suolasta suurin osa saataisiin pois.

Sitten nostimme purjeen paikoilleen ja jatkoimme matkaa samalla purjetta kuivattaen. Sukassa yksi sauma oli vähän matkaa auennut. Purjeessa näkyi valoa vasten muutamassa paikkaa vähän värivirhettä. Veikkaisin, että veneen pohjasta oli punaista antifoulingia tarttunut siihen. Mutta purje oli ehjä.