logo Mearra Nieida
Date: 19 Feb 2016 17:23:43
Title: Ensimmainen paiva Galapagos- saarilla

Perjantaina 19.2
Sijaintimme 00:53.8S 89:36.7W
 
Kuten varmaan hyvin jo tiedatte, meilla oli hiukan hankaluuksia saapumisen suhteen Galapagos- saarille. Torstaina iltapaivalla saimme siis vihdoin  veneen rekisteroitya satamaan ja saatoimme  lahtea kylille. Jaana, Kicka ja Hanna siella jo olivat vuorokauden olleet, mutta nyt myos miehet saivat tukevan maan vihdoin jalkojen alle. Ja kylla taas maa keinui viikon merella olon jalkeen ihan kunnolla. On muuten outo ilmio. Kun on ollut riittavan monta vuorokautta merella, niin meri tuntuu tasaiselta ja kun nousee maihin, niin maa keinuu. Toki ensimmainen kylma olut hiukan tasapainotti, mutta ei kovinkaan paljoa.
Illalla soimme koko porukalla aivan loistavan merenherkku -illallisen kylilla. Hiiligrillissa kadulla mamma paisteli meille kalaa, ayriaisia, rapuja ja mustekalaa ja ties mita herkkuja. Aivan loistava illallinen, jota ryyditti muutama pullo kohtalaista valkoviinia. Olipa mukava ilta.
Eilen myos vietettiin Galapagos-saarten  “ïtsenaisyyspaivaa”. Vuonna noin 1947 helmikuun 18. paiva Galapagos-saarista tuli oma hallinnollinen maakunta, toki osa Ecuadoria. Siihen asti saaret olivat olleet osa Guayaquil’in maakuntaa. Guayaquil sijaitsee manner-Ecuadorissa ja saaret olivat sille hallinnollisesti alisteisia. Nykyaan Galapagos- saarten status osana Ecuadoria muistattaa aika paljon Ahvenanmaan asemaa. Ilmeisesti paikalliset ovat tyytyvaisia tilanteeseen, silla kovin nayttavin juhlallisuuksin tata merkkipaivaa eilen vietettiin. Oli paraatia paivalla, Miss Galapagos kilpailu, konserttia illalla ja ilotulitusta yolla. Ja tietenkin kyseessa oli myos vapaapaiva.
Olemme taalla San Cristobalin saarella sunnuntai iltaan saakka. Tanaan teimme ensimmaisen paivaretken. Kohteena oli noin puolen tunnin paassa sijainnut laavasaari, jonka upeaan linnustoon paasimme tutustumaan. Sen jalkeen snorklailimme parisen tuntia saaren edustalla ja naimme upeita kaloja. Hauskinta oli uiskennella yhdessa hylkeiden ja merileijonien kanssa. Kolmen aikaan saavuimme takaisin kylille ja soimme kelvollisen pizza – lounaan rantakuppilassa. Siita sitten Kicka, Micke, Jukka, Jaana ja Hanna menivat hotelleihinsa, Pekka ja Tero nappasivat venetaksin Mearra Nieidalle.
No, jos joku ei viela siella maissa ole siita tietoinen, niin purjeveneily on yhta asioiden korjaamista. Aina on jotain mennyt rikki. Onneksi kippari Pekka on koonnut kymmenen vuoden aikana Mearra Nieidan ainakin kolmeen kertaan, joten yhtaan uutta vikaa emme ole viela kohdanneet. Kun saavuimme veneelle, niin taas oli edessa pienia pulmia. Olemme siis ankkurissa ja meilla on ankkurit kiinni seka edesta etta takaa. Joku valopaa oli ajanut moottoriveneellaan veneen peraankkurin liinan poikki. Sen seurauksena vene pyori satama-altaassa ja peraankkuri oli meren pohjassa. Pyorimisesta ei ollut sinansa haittaa koska ankkuripaikka oli huolella valittu, mutta monen sadan euron ankkuri ketjuineen, piti tietenkin vedesta sukeltaa. Pekka sukelsi ja Tero oli vedessa fendari kainalossa merkkina pinnalla ja sitten fendari sidottiin ankkurin liinaan kiinni, kun Pekka sen oli ylos sukeltanut. Sitten tilasimme taksiveneen paikalle ja nostimme ankkurin ensin taksiveneeseen ja sitten Mearra Nieidan kannelle. Sen jalkeen Pekka ja Tero paattivat palkita itsensa oluilla.  Etta sellaista.
Juuri nyt Mearra Nieidan kannella saatamme ihailla upeaa auringonlaskua ja sen jalkeen on edessa illallinen kylilla. Huomenna suuntaamme heti aamulla kello kahdeksan kohti Kicker Rockseja missa vietamme paivan snorklaillen.
Nyt siis Mearra Nieidan kannella nautitaan sun downer gin tonicit ja taalla on todellakin kaikki hyvin.
 

JPEG image

JPEG image

JPEG image

JPEG image


Diary Entries