Keula kohti etelaa, Mearralla jalleen hieno startti
|
Perjantai 12.2.2016
Sijaintimme 07:44.3N 79:33.0W
Tervehdys taas, hyvat lukijat. Nyt onkin aika paljon asiaa. Tassa blogissa
kasitellaan mm seuraavia asioita: Mearran hieno startti, golfin ja purjehduksen
vertailua, lintuasiaa ja vessan korjausta.
Aloitetaan kuitenkin aamusta. Herasimme jalleen auringon nousuun vaikka
edellisena iltana oli saarella ollut koko WARCin yhteinen beach party. Ihan
mukavat iltamat kilpaveikkojen kanssa. Meitahan on kaikkiaan 33 venekuntaa
kun maailmaa kiertaa kokolailla samaa tahtia. Mukana paa-asiassa brittiveneita,
mutta myos mm jenkkeja, itavaltalaisia, saksalaisia, ranskalaisia, espanjalaisia
ja pohjoismaisia venekuntia. Tarkemmin sanottuna, kaksi ruotsalaista, yksi
norjalainen ja yksi suomalainen vene. Aamulla Micke ja Kicka kavivat viela
kumiveneella saaressa ostamassa muutamia herkkuja jaakaappiin. Sitten
olikin aika pakata kumivene huolella pussiin, silla sille ei vahaan aikaan ole
kayttoa. Sen jalkeen oli vuorossa legin taktikon eli Jukan pitama
miehistobriiffi ennen starttia. Kippari ja firsti olivat nimittain tutkailleet
saakarttoja poikkeuksellisella huolellisuudella ja paatyneet taktiikkaan lahtea
suoraan etelaan ja niin lujaa kuin mahdollista. Tama taktiikka edellytti
nayttavaa spinnu- lahtoa ja siihen piti aamulla huolella valmistautua. Kaikki
olikin lahtoviivalla valmista, raskas spinnu nousi heittamalla ja Mearra Nieida
sai kirjaimellisesti lentavan lahdon. Vasta puoli tuntia myohemmin muutamassa
muussa veneessa aloitettiin spinnuvalmistelut, mutta myohaista. Mearra Nieida
oli jo kadonnut horisonttiin. No, tietenkin ruotsalainen Spirit V vene pysyi
Mearran tahdissa mutta siihen olikin kaksi erityista syyta. Spirit V on Mearraa
isompi vene ja suomalaisvalmisteinen. Nain ollen suomalaiset veneveistamot
ottivat talle legille heti kattelyssa hienon kaksoisjohdon. Finngulf 46 ja
Baltic 56 karjessa. Tiedoksi teille, jotka seuraatte kisaa online Fleet
trackerin kautta, ne pari venetta jotka nakyvat meidan edella, lahtivat jo
aamusta omaan tahtiin.
Tama Mearra Nieidan hieno lahto heti spinnu ylhaalla, sai meidat pohtimaan
golfin ja purjehtimisen syvimpia olemuksia. Hieno startti spinnu ylhaalla
vastaa pitkaa ja loistavaa draivia ykkostiilla, missa kaikki klubilla
olijat sen nakevat. Sitten on tyylikas laituriin tulo, toinen asia mista Mearra
Nieida on kuuluisa. Se on vahan kuin se viimeinen pitka putti 18 reialla
klubiterassin edustalla. No, siina valissa voi sitten golffissa vahan duffailla
ja palloa etsia, ja merella voi huoleta laittaa vahan pienempaa purjetta eika
pienet hapuilut niin haittaa. Molemmissa lajeissa siis tyyli ennen kaikkea ja
panostus avaukseen ja paatokseen. Mielestamme aika hienoa pohdintaa Tyynella
valtamerella. Sitten mietimme mika olisi Hole in One purjehduksessa? Emme ihan
viela sita keksineet, siksi pyydammekin teilta hyvat lukijat ehdotuksia. Mika
voisi vastata holaria purjehduksessa?
Sitten golffista lintuihin. Pari paivaa sitten kerroimme hienosta
lintukokemuksesta, kun useita tuhansia mustia lintuja lensi veneemme edesta ja
takaa vain noin metrin korkeudella merenpinnasta. Vaikka Mearra Nieidan
miehistossa onkin viisautta jos monenlaista, niin lintutuntemus on hiukan kehno.
Siksi pyysimmekin maista apua ja sita tietysti saimmekin. Ornotologina
kunnostautui talla kertaa Eero-Pekka Castren. Han tiesi kertoa etta lintu
oli guanomerimetso. Tama oli tietty pieni pettymys, silla kyseessa on lintu joka
on lahinna kuuluisa kakastaan. Tahan teemaan palataan viela blogissa myohemmin,
hiukan toisesta tulokulmasta. Toisaalta guanomerimetso on kovin tarkea lintu
silla sen tuotoksista saadaan lannoitetta ja siita voidaan valmistaa ruutia.
Eero-Pekka tiesi myos kertoa etta USA laati vuonna 1856 Guano Islands Actin. Sen
perusteella kuka tahansa yhdysvaltain kansalainen saa ottaa haltuunsa minka
tahansa loytamansa, asuttamattoman guanosaaren. Kiitos Eero-Pekka.
Ja kiitokset myos Hienosen Leenalle joka korjasi pahan virheen mika oli
paassyt lipsahtamaan tarinaamme, jossa vierailimme Peppi Pitkatossun isan
aikoinaan hallinnoimalla saarella. Pepin nimesta oli nimittain unohtunut
kokonaan Kissanminttu ja Rullagardiinasta oli unohtunut R siita nimen
edesta.
Miehisto pahoittelee ja lupaa olla tarkempi jatkossa juttujen
yksityiskohtien suhteen.
Ja sitten tahan loppuun, vahan kuin kevennyksena, pieni haiseva episodi
laivalla tanaan heti lahdon jalkeen. Kuten kokeneempi merikarhu saattaa tietaa,
niin hienoimmankin purjeveneen septitankki aina joskus tayttyy. Niin myos Mearra
Nieidan. Kun olimme paasseet mukavasti avomerelle, oli aika tyhjentaa tankki.
Siina pumpatessa kavi niin, etta pumpun kumikalvo hajosi. Ehka joku arvaa, mita
siita seurasi? No, tietenkin se, etta tayden septitankin sisalto ei aivan
kokonaisuudessa sinne mereen paatynytkaan vaan rikkoutuneen kumikalvon kohdalta
septitankin sisalto levisi ympariinsa tilaan, joka sijaitsee lavuaarin alla.
Ensin piti purkaa puoli vessaa eli koko panelointi jotta paasimme siivoamaan
sotkuja ja vaihtamaan pumpun kalvo uuteen. Onneksi sellainenkin varaosa loytyi
Kipparin hytista.
Etta tallainen paiva meilla taalla tanaan. Mearra Nieidalla kaikki hyvin.
Spinnu ylhaalla etenemme hyvaa 10 solmun vauhtia kivassa myotaisessa kohti
etelaa.
Friday 12.2.2016
So, we are off to the races again! After some last minute food shopping and typical preparations this morning, we did lift the anchor and started the positioning game in preparation for the start, but we’ll come back to this topic in a bit. We have spent the last days cruising the Las Perlas Islands, and the past two nights we stayed in mooring by the Contadora Island. Whilst this little island is charming and better developed than any other island in this archipelago, they might have gone slightly overboard in their marketing material, calling it the Hawaii of Panama. The prices where Hawaiish, but otherwise not quite there yet, after all the island is about the size of Honolulu airport… Last night was the party for the WARC race crew, 120 people or so, drinking beer and BBQing on the beach – not bad! We have seen more birds in Las Perlas than anywhere during this trip, thousands and thousands. We do not know the English language name of the most numerous species, but it is a mostly black sea bird that produces so potent guano, that the US government initiated the Guano Island Act in 1856. This specific kind of bird crap was used to produce gun powder. Anyway, lots of these birds in amazing formations and fly-bys, in addition to pelicans etc. We were not guanoed even once ;-) As if one crap related mention was not enough, we have another related story to share with you… The aft head (the nautical _expression_ for “the bathroom in the back”) had a serious breakdown. Without getting into too much detail, we had a literal “the shit hit the fan” situation, and again without getting into too much detail, Capt. Pekka and Tero did the manly clean-up work, which included dismantling and rebuilding the entire cabinetry, earning them each a can of beer in bonus! So, back to the start this morning. In the two previous starts we have managed to get into really good position for the start salvo, bit ended up a little behind this time. However, we totally nailed it at the end!! We were the only boat to hoist the spinnaker at the start, and we came from far behind and left everybody in the dust (well, not too much dust in the ocean…), and were leading the whole flotilla for the first few hours, after which the fastest boat in this regatta, the Swedish Spirit 5 (which actually is a Finnish built Baltic 56), slowly passed us, delivering us a worthy salut! Please note that Spirit competes in a different category than we do!! Our lives are now back to the 7/24 schedule of sailing, sleeping, eating, working and lingering. We each have a 4 hour watch every night, interlaced so that there is always two crew on deck. During the day we have shorter watches, but more of us are active, as we have more changing of sails, trimming etc going on. In addition, we all have our cooking, cleaning and maintenance duties to take care of, as explained earlier. Our bow is now pointed at Galapagos Islands, the distance is approximately 800 nautical miles, and we should get there maybe by Thursday morning. So, all good on the Mearra Nieida, more to follow in the coming days.
|