Leewayn ruori on tuntunut jo pitemmän aikaa jäykältä ja tänä kesänä peräsintukin tienoilta on lisäksi kuulunut outoa kitinä. Koska 9.9. Almerimarissa tehty autopilotin huolto ei tuonut mitään muutosta näihin oireisiin eikä kitinä tuntunut tulevan ylälaakerista sen paremmin kuin muualtakaan ohjausjärjestemästä, päätti kippari telakoida Leewayn ja haalata peräsimen. Hieman raskaalta tämä tuntui, koska juuri äskenhän oli pohjan maalausta varten oltu kuivilla Alcantessa. Ratkaisu osoittautui kuitenkin täysin oikeaksi. Leewayn roikkuessa nosturin hihnoissa taisteltiin avuksi värvätyn etelä-afrikaanin, Ericin kanssa yli neljä tuntia, että saatiin peräsintukki edes ulos alalaakeristaan. Laakeri oli täysin jumissa ja jouduittiin lopulta rikkomaan, jotta peräsin tukkeineen saatiin lasketuksi telakan asvaltille. Kitinä, jota oli jo useampi kuukausi kuunneltu, johtui siitä, että laakeripesä ilmeisesti liikkui läpivientinä toimivan alumiinihylsän sisällä. Lisäksi tukissa havaittiin alkavaa pitting-korroosiota. Tätä täällä ollaan nyt joukolla hämmästelty ja ongelmien juurisyyt ovat vielä hämärän verhomat. X-Yachtsille Tanskaan, veneen meille myyneelle flaamiperheelle ja peräsinkoneiston valmistajalle on kuitenkin perjantaina lähtenyt sähköpostiraportti tilanteesta ja muutama kysymyskin. No, ruori on nyt kevyt ja mielenkiinnolla odottelemme uusia ohjaustuntemuksia purjeiden seuraavan kerran noustessa puuhun.

La Linean kaupunki sijaitsee nimensä mukaan Gibraltarin rajalla. Marinasta, jossa olemme kiinni, on noin kymmenen minuutin kävelymatka Gibraltarin puolelle. Kävimmekin tänään tekemässä siellä kierroksen. Paikka on aika vaikuttava. Reilun kuuden neliökilometrin kokoisella Afrikan mantereesta esihistoriassa irroneella aluella asuu noin 30 000 Britannian kansalaista. Lisäksi siellä käy päivittäin töissä 10 000 espanjalaista. Kiveksi, the Rock, kutsuttua vuorta on aikojen saatossa linnoitettu rajusti. Tässä tarkoituksessa on sen sisään kaivettu, siellä olevien luonnon luolien lisäksi, kilometrikaupalla tunneleita, osa niistä pelkillä käsityökaluilla. Gibraltarilla elää ainoa Euroopan puolelta löytyvä villi apinalaji, Magotti. Paitsi turisteja, maleksii näitä otuksia ylärinteillä melko runsaana joukkona. Itse kaupunki on siisti ja miellyttävä oloinen. Keskustaa on selvästi viritetty turisteja ajatellen, mutta tämä ei tuntunut mitenkään häiritsevältä. Hieman rähjäiseen La Lineaan verrattuna Gibraltar tuntui todella siistiltä ja raikkaalta.

Sääennuste näyttää sellaiselta, että tänään aamulla 21.9. irroitamme köydet ja lähdemme Atlantille ja kohti Kanariaa. Aamulla kuitenkin vielä tarkistamme tilanteen, vastatuuleen kun ei huvita lähteä puskemaan.